Metsä on linkki kotiseutuun – ”Uutena metsänomistajana haluan rauhoittaa palstani virkistyskäyttöön”

Metsä on ehtymätön hyvinvoinnin lähde, josta voimme ammentaa aineksia ruokakaapin täytteeksi ja mielen virkistykseksi.

Marttatoiminnan tavoitteena on suomalaisten perheiden hyvinvointi. Tässä tehtävässä metsällä on aina ollut keskeinen sija. Metsästä olemme ammentaneet ravintoa ruokapöytään ja kotivaraa arjen yllättäviin tilanteisiin. Kotivara rakentuu pitkään säilyvistä elintarvikkeista, polttopuista ja muista tarpeista, joilla kotitaloudet selviävät vaikkapa pidemmän sähkökatkon tai perheessä vellovan vatsataudin ajan. 

Tärkeää on myös mielen kotivara – henkinen vahvuus ja levollinen mieli. Ne kantavat läpi vaikeampien ajanjaksojen. Mielen kotivaraa voi kerryttää metsän rauhassa. Jo parinkymmenen minuutin viivähdys puiden siimeksessä, vaikkapa sieniä ja marjoja keräten, tasaa pulssia, alentaa stressiä ja tehostaa immuunijärjestelmämme toimintaa. Ne kohentavat henkisiä ja fyysisiä voimavarojamme sekä rakentavat mielemme kestävyyttä. 

Koska luonto ja metsät antavat meille paljon, meidän on annettava sille myös takaisin. Omana 125-juhlavuotenaan marttajärjestö muistuttaa metsäluonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. 

Laidunmaa ja leikkipaikka 

Oma luontosuhteeni rakentui jo varhain, sillä elin lapsuuteni ja nuoruuteni maanviljelijäperheessä Sodankylässä. Vanhempani pitivät maitokarjatilaa, ja meillä oli myös omaa metsää. Kotitalomme sekä navettamme lämpenivät puilla ja rieskat sekä kampanisut kypsyivät leivinuunin lämmössä. Ruokapöydässä nautimme omien maitotuotteiden ohella yhteisvoimin kerättyjä metsän antimia, joelta pyydettyjä kalansaaliita ja isän metsästämää riistaa. 

Me lapset osallistuimme talon vaativiinkin töihin jo varhain omien kykyjemme mukaan. Lehmät vietiin jokaisena kesäaamuna metsän läpi lehmihakaan. Lampaat saivat puolestaan laiduntaa koko kesän metsässä. Marjoja kerättiin koko perheen voimin, ja niitä myös säilöttiin sekä pakastettiin tuleviin tarpeisiin. Olimme todella omavaraisia tuolloin. 

Metsä oli lapsille jännittävä ja monipuolinen leikkipaikka. Puiden lomassa retkeiltiin, leikittiin inkkarileikkejä, rakennettiin laudoista majoja sekä lavoja puihin ja etsittiin piilopaikkoja myrskyn kaatamien puiden muodostamista maakuopista. 

Puut ja metsäalueet saivat perheemme arjessa omat nimensä. Ne syntyivät maastonmuotojen, metsän ominaisuuksien sekä arkipuuhiemme ja leikkiemme myötä. Vieläkin muistelemme vuoden 1982 Mauri-myrskyä, joka räyhätessään riuhtaisi Tarzan-puumme toisen haaran. 

Oma palsta virkistyskäyttöön 

Muutettuani lukion jälkeen pääkaupunkiseudulle pääsin nauttimaan Etelä-Suomen runsaista sieni- ja marjasadoista. Olen halunnut opettaa omat lapseni liikkumaan metsässä turvallisesti ja luontoa kunnioittaen. Nyt teini-ikään ennättäneet lapseni ovat pienestä pitäen olleet mukana perheemme yhteisillä retkillä muun muassa Nuuksion saloilla. Vanhempi lapsistani on alkanut jo tehdä metsäpatikoita omatoimisesti. 

Perheemme elämä on asettunut pysyvästi Espooseen. Työni ohessa olen toiminut vapaaehtoisena aktiivimarttana jo 17 vuoden ajan vetäen esimerkiksi sieni-, marja- ja villiyrttiretkiä sekä ruokakursseja. Luonto-ohjaajan koulutuksestani ja juuri meneillään olevista kestävän kehityksen ammattikorkeakouluopinnoista on ollut paljon hyötyä myös järjestötyössä. 

Olen säilyttänyt tiiviin siteen lapsuuteni kotiseutuun. Olen nykyisin perheemme kantatilan yksi osakas. Lisäksi lunastin itselleni kotitilastamme lohkotun maa-alueen. Siitä noin puolet on sekametsää ja puolet suota. Alueesta kolmannes on mäkialuetta, jossa hirvet tapaavat käydä parittelemassa ja vasoja synnyttämässä. 

Uutena metsänomistajana haluan rauhoittaa palstani virkistyskäyttöön ja hirvieläinten kotipaikaksi. Harvennan metsää vain sen verran, että marjoilla ja sienillä on tilaa sekä valoa kasvaa. Retkeilyä varten aion tehdä metsään turvallisen tulipaikan. Siitä lapseni ovat olleet aivan innoissaan. On ihanaa päästä omaan metsään nauttimaan luonnon rauhasta ja tuhansista tuoksuista. Metsä merkitsee minulle paljon, ja se on aina ollut tärkeä osa elämääni. 

Martat metsien puolesta 

Meneillään oleva Marttojen juhlavuosi tuo mukanaan monia tapahtumia, kursseja ja kohtaamisia. Juhlavuonna teemme myös konkreettista työtä metsien eteen. Keräämme Luonnonperintösäätiön kanssa rahaa Marttametsäksi nimettävän luonnonsuojelualueen perustamiseksi. 

Toivotan kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan Marttoihin. Meillä on jo yli 1 000 yhdistystä ympäri Suomen, joten toimintaa on lähes kaikilla paikkakunnilla. Innokas kaveriporukka voi myös perustaa oman marttayhdistyksen itselleen tärkeän teeman ympärille. 

Kirjoittaja kuuluu Matinkylän Marttoihin ja on Uudenmaan Marttojen järjestöaktiivi. Artikkeli on julkaistu aiemmin Stora Enson Terve Metsä -lehdessä, numerossa 1/2024. 

Teksti: Marjukka Mikkola

Kuva: Kerttu Malinen