Martan mokapala: Vainikoita, kiitos!
Moni martta on kätevä, pätevä ja etevä. Mutta joskus marttakin mokaa. Puuro palaa pohjaan, viherkasvi kuukahtaa kuivuuteen, villapaidat kutistuvat kuumassa pesuohjelmassa… Martan mokapala ei naureskele kenenkään kustannuksella, vaan kertoo enemminkin, että tekevälle sattuu. Ja jos hyvin käy, niin virheistä myös oppii.
En ole koskaan ollut kovin kiinnostunut puutarhahommista tai kukkien kasvatuksesta, joten lajintunnistukseni on melko heikoissa kantimissa. Aikoinaan minulla oli kuitenkin tapana käydä mummoni apuna puutarhalla kesäkukkia hakemassa.
Kerran mummo osoitti eräitä kukkia ja sanoi, että voisi ottaa muutaman sellaisen. Minä kannoin kukat kassalle ja sanoin: ”Me otettaisiin nämä vainikat.”
Myyjä katsoi minua todella hämmentynyt ilme kasvoillaan. Minä siihen, että ”eikös nämä ole vainikoita? Niin näissä varressa roikkuvissa lapuissa ainakin lukee.”
Sain kuulla, että kukat olivat daalioita ja ne oli varattu Vainikalle. Jaahas. Kyllä minun mielestäni Vainikka voisi aivan hyvin olla sukunimen lisäksi myös kukan nimi!
Annukka Kurvinen, 42
Haluatko jakaa sinulle sattuneen kömmähdyksen kanssamme?
Martan mokapala ei naureskele kenenkään kustannuksella, vaan kertoo enemminkin, että tekevälle sattuu. Ja jos hyvin käy, niin virheistä myös oppii. Paljasta meille mokasi
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Rohkeasti luomaan! –Nostetaan käsityön taitajat esiin
Martan mokapala: Ensi kerralla varovaisemmin
