­Kirkkonummella toimii marttojen kierrätyskeskus: ”Kymmeneltä kun avataan, varttia vaille on jo ihmisiä jonossa!”

Yksitoista marttayhdistystä pyörittää Kirkkonummella kierrätyskeskusta. Tavara vaihtaa omistajaa, ja tulot käytetään hyväntekeväisyyteen.

Marttojen kierrätyskeskukseen Kirkkonummella on helppo poiketa. Toimitila on keskeisellä paikalla, kunnan ytimessä ja samassa kiinteistössä ruokakaupan kanssa.

Täällä vastaanotetaan ja myydään eteenpäin kaikkea ehjää tavaraa, paitsi vaatteita ja isoja huonekaluja.

-Astioita, koristeita, leluja, kirjoja… Ihmiset ostavat oikeastaan ihan kaikkea, kertoo Marttojen kierrätyskeskuksesta vastaava Päivi Leminen.

Marttojen kierrätystoiminnalla keräämät varat menevät yhteiseen hyvään. Kierrätyskeskuksen tuotoista on tuettu diakoniatyötä, annettu stipendejä koululaisille, ruokalahjakortteja sosiaalitoimistolle ja neulelankoja erilaisiin hyväntekeväisyysprojekteihin, kuten Jorvin sairaalan vauvojen pipoihin.

Toisinaan Marttojen kierrätyskeskuksen nimi saa myös pilkettä ihmisten silmäkulmiin.

– Silloin tällöin joku kysyy, että saisiko täältä uuden martan vanhan tilalle, Leminen nauraa.

28 vuotta yhteistyötä

Kirkkonummen kunnan ja marttojen yhteinen kierrätystoiminta alkoi jo vuonna 1987. Tuolloin järjestettiin yhteistyössä torilla tavaranvaihtopäivä, josta tuli menestys. Vuonna 1996 kunta päätti tarjota martoille ilmaista varastotilaa Munkinmäestä kierrätystoimintaa varten. Marttojen kierrätyskeskus toimi tiloissa aina vuoteen 2019 asti, jolloin kunta myi tontin ja irtisanoi sopimuksen.

-Vuoden verran etsittiin tiloja. Hyväntekeväisyydellä ei ole mahdollista maksaa vuokraa ja kuntakaan ei tänä päivänä enää ylläpidä tiloja, jotka eivät ole kunnan omassa käytössä. Onneksi sitten löydettiin tämä tila ja saatiin sopimus Varubodenin kanssa, Leminen kertoo.

Nykyään Kierrätyskeskuksen toiminnassa on mukana 11 yhdistystä: viisi suomenkielistä ja kuusi ruotsinkielistä. Joukon muodostavat Heikkilän Martat, Kirkkonummen Porkkalan Martat, Masalan Martat, Pohjois-Kirkkonummen Martat, Porkkalanniemen Martat, Bobäck Marthakrets, Evitskog Marthakrets, Kyrkoby Marthakrets, Norra Kyrkslätt Marthakrets, Sjökulla Marthakrets ja Jorvas Martharior.

Asiakkaiden toiveesta Kierrätyskeskuksen aukioloaikoja on laajennettu. Vuoteen 2022 asti kierrätyskeskus oli avoinna ainoastaan lauantaisin. Nykyisin ostoksille pääsee myös keskiviikkoisin.

-Keskiviikko on vähintään yhtä suosittu päivä kuin lauantai! Kokeilu jäi heti vakinaiseksi käytännöksi, Leminen toteaa.

Yhteen päivystysvuoroon tarvitaan neljästä kuuteen marttaa. Yhteistyö yhdistysten välillä on toiminut Lemisen mukaan mutkattomasti. Yhteisiä kokouksia järjestetään kahdesti vuodessa ja myös tuotot jaetaan yhdistysten kesken tasan, jolloin jokainen yhdistys saa päättää lahjoituskohteistaan itse.

Martat ovat saaneet tärkeästä työstään myös tunnustusta. Kierrätyskeskuksen seinältä löytyy Nuorkauppakamarin Tuottava idea -palkinto vuodelta 1997, Kirkkonummen Vihreiden myöntämä Vihreä pipo -palkinto vuodelta 2006 sekä kunnan myöntämä Ympäristöpalkinto vuodelta 2016.

Hintalappuja ei tarvita

Lahjoitustavaraa tuodaan yleensä muuttojen vuoksi tai jäämistöistä. Marttojen kierrätyskeskuksen toiminnan ydinperiaatteena on saada tavara uuteen käyttöön. Siksi tuotteista ei löydy hintalappuja.

-Joko myyjä arvioi hinnan tai asiakas ehdottaa sitä itse. Ne ovat yleensä sellaisia euron, kahden tai kolmen ostoksia. Toki jos tulee esimerkiksi arvokasta kotimaista designia, niin sitä myydään hiukan kalliimmalla, Leminen kertoo.

-Ja jos tuntuu, että joku tavara pyörii täällä pitkän aikaa, laitamme sen ilmaispöydälle.

Kun Ukrainasta tuli sodan myötä pakolaisia, he saivat myös käydä Kierrätyskeskuksessa hakemassa tarpeellisia esineitä. Silloin astioita meni, erityisesti kahvimukeja. Talvella martat ilahduttivat asiakkaita ilmaisilla heijastimilla.

-Meillä käy myös vakiasiakkaita. Ja kymmeneltä kun avataan, varttia vaille on jo kymmenen ihmistä jonossa odottamassa!

Leminen iloitsee siitä, että kierrätys yleistyy koko ajan. Toisen roska on tunnetusti toisen aarre.

Ja se vasta aarre onkin, että tuotot käytetään yhteiseen hyvään.

Kommentti: Kiertotaloudessa on tulevaisuus

Voisivatko kirpputorit ja kierrätyskeskukset olla tulevaisuuden tavarataloja? Tämän artikkelin kirjoittaja ainakin innostuu ajatuksesta! Vintage-löydöt arkipäiväistyisivät, esineiden historiaa vaalittaisiin, eikä jokaisen ostopäätöksen kohdalla tarvitsisi pohtia, rahoittaako omalta osaltaan riistopalkkaista työtä tai pölläyttääkö taivaalle hurjan päästöpilven.

Haaveistani voisi tulla totta talousmallissa, jota asiantuntijat nimittävät kiertotaloudeksi. Tiedätkö mitä sillä tarkoitetaan? Kiertotalous on tulevaisuuden tuotanto- ja kulutusmalli, jossa materia sananmukaisesti kiertää mahdollisimman pitkälle. Lineaarisen talouden mallissa raaka-aineista jalostetaan tuotteita, joita kulutetaan ja jotka heitetään lopuksi pois. Kiertotaloudessa käytettyä materiaa ei ajatella jätteenä, vaan raaka-aineena. Tuotteita ja materiaaleja pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkään esimerkiksi lainaamalla, vuokraamalla, korjaamalla ja kunnostamalla. Lisäksi kiertotalouden toimintamalleihin kuuluvat jätteen minimointiin tähtäävä tuote- ja palvelusuunnittelu sekä kierrätys.

Kiertotaloudessa materian arvo säilyy, kun sitä voidaan hyödyntää yhä uudelleen. Elinkaartensa lopussa tuotteet palautuvat kiertoon ja osaksi uusien tuotteiden elinkaaria. Tämä on tulevaisuudessa välttämätöntä, sillä maailman väestö kasvaa ja samaan aikaan raaka-aineita on vain rajallinen määrä. Lisäksi uusien raaka-aineiden louhinta ja käyttö kuormittavat ympäristöä. Päivittäin käytettävien materiaalien tuotanto aiheuttaa nykyään 45 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

Kirkkonummen Martat tekevätkin esimerkillistä työtä toimiessaan kiertotalouden apukäsinä. Ja onhan toki moni muukin martta on näppärä sormistaan! Voimme yhdessä avittaa kiertotalouteen siirtymistä korjaamalla ja kunnostamalla tuotteita. Hyödyllisiä ekotaitoja kannattaa aina myös opettaa muille!

Lähteet: Sitran ja Euroopan Parlamentin verkkosivut