Viljelylaatikon perustaminen on helppoa – näin saat satoa koko kesäksi

Viljelylaatikko on helppo perustaa ja palkitseva tapa aloittaa hyötyviljely. Hyvin suunniteltu laatikko tuottaa satoa koko kesän, tuo iloa arkeen ja lisää samalla pihan monimuotoisuutta – pienestäkin tilasta voi syntyä runsas sato.

Viljelylaatikon perustaminen on vaivatonta ja sopii lähes jokaiseen pihaan. Pienikin viljelmä riittää tuottamaan satoa, ja laatikkotarhaa on helppo laajentaa myöhemmin. Yksi laatikko riittää esimerkiksi salaateille, retiisille ja pienille yrteille, mutta useammalla lavakauluksella voi kasvattaa myös juureksia, perunaa, kesäkurpitsaa tai avomaantomaattia.

Lue myös: Kasvata oma sato ikkunalla – onnistu ikkunakurkun kasvatuksessa kotona

Viljelylaatikko kootaan usein valmiista lavakauluksista, jotka ovat kulmistaan metallilla vahvistettuja puukehikkoja (noin 120 cm x 80 cm x 20 cm). Yksi kehikko riittää pienille kasveille, ja pinoamalla kaksi tai kolme lavakaulusta päällekkäin saa tilaa kookkaammille vihanneksille.

Laatikon voi myös rakentaa itse laudasta. Silloin suositellaan käsittelemätöntä tai lämpökäsiteltyä puuta, ja kestävyyttä voi parantaa käsittelemällä pinnat myrkyttömällä puunsuoja-aineella, kuten pellavaöljyllä. Sopiva leveys on noin 120 cm ja pituus tarpeen mukaan. Korkeutta kannattaa tehdä 40–60 cm, jotta multa riittää kasveille ja työskentely on mukavaa.

Voit käyttää valmiiksi lannoitettua säkkimultaa, joka sopii vihannesten ja kukkien viljelyyn.

Hyvä multa ja toimiva pohjarakenne

Yhteen viljelylaatikkoon tarvitaan noin 400 litraa multaa. Helpoin ratkaisu on käyttää valmiiksi lannoitettua säkkimultaa, joka sopii vihannesten ja kukkien viljelyyn. Myös oman puutarhan multa käy, jos se on puhdasta ja kuohkeaa eikä sisällä rikkakasvien juuria tai siemeniä. Sen joukkoon voi lisätä säkkimultaa ja lannoittaa tarvittaessa eloperäisillä lannoitteilla, kuten kananlantarakeilla.

Laatikon pohjalle levitetään sanomalehtiä (ei aikakauslehtiä) tai vaihtoehtoisesti kuohkeaa kangasta, kuten lakana tai pyyhe. Tämä auttaa estämään rikkakasvien kasvua alhaalta päin.

Viljelylaatikko kannattaa sijoittaa valoisaan, lämpimään ja tuulettomaan paikkaan.

Sijoitus ja suunnittelu pihassa

Viljelylaatikko kannattaa sijoittaa valoisaan, lämpimään ja tuulettomaan paikkaan, jossa kasvit saavat aurinkoa vähintään kuusi tuntia päivässä. Puiden alle tai rikkakasvien, kuten vuohenputken tai juolavehnän, läheisyyteen laatikkoa ei suositella.

Jos laatikoita on useita, niiden väliin kannattaa jättää noin 80 cm hoitokäytävä. Lähellä sijaitseva vesipiste helpottaa kastelua ja hoitoa. Taloyhtiön pihalla viljelylaatikon perustaminen vaatii aina luvan.

Lavakauluksia yhdistämällä saa koottua myös isompia viljelylaatikoita. Laatikon yli asennettujen muoviputkien (sähkötarvike) päälle on helppo laittaa kasvuharso.

Kasvatus ja hoito: varastolannoitus ja katteet

Samaan viljelylaatikkoon voi istuttaa eri kasvilajeja, mutta niiden ravinnetarpeet vaihtelevat. Paljon ravinteita vaativia kasveja ovat esimerkiksi tomaatti, kurkku, kesäkurpitsa ja kaalit.

Näille kasveille voidaan antaa varastolannoitusta: istutuksen yhteydessä taimen viereen tehdään kuoppa, johon lisätään noin 2 dl kananlantarakeita. Kuoppa kastellaan ja peitetään mullalla, jolloin kasvi saa ravinteita tasaisesti juuristonsa kautta.

Lue myös: Kasvata makeat minipaprikat ruukussa – nappaa vinkit ja onnistu kotona

Ravinteiden ja kosteuden säilyttämistä auttaa ruohokate, jota levitetään noin 5 cm kerros kasvien väleihin. Kate myös vähentää veden haihtumista, mutta sitä ei suositella, jos puutarhassa on kotiloita tai etanoita.

Nopeavaikutteiseksi kesälannoitteeksi sopii viherkäyte, joka valmistetaan vihreistä kasveista ja vedestä.

Myös nokkosvesi toimii sekä lannoitteena että tuholaistorjunnassa kirvoja ja muita pehmeäihoisia hyönteisiä vastaan. Nokkosvesi valmistetaan niin, että astiaan laitetaan noin 1 kg nokkosia ja päälle kaadetaan 5 litraa vettä. Seoksen annetaan seistä 1–2 vuorokautta, jonka jälkeen se siivilöidään. Valmis neste käytetään kirvojen ja muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjumiseen. Sitä sumutetaan kasveille, joissa hyönteisiä esiintyy, ja käsittely toistetaan tarvittaessa.

Paljon ravinteita vaativia kasveja ovat esimerkiksi tomaatti, kurkku, kesäkurpitsa ja kaalit. Istutuksen yhteydessä taimen viereen tehdään kuoppa, johon lisätään noin 2 dl kananlantarakeita.

Monipuolinen kasvualusta

Viljelylaatikoissa voi kasvattaa lähes mitä tahansa vihanneksia ja yrttejä. Esimerkkejä sopivista kasveista ovat lehtisalaatti, retiisi, herne, kesäkurpitsa, avomaantomaatti, pensas- ja salkopapu, sipuli, lehtikaali sekä monet yrtit kuten persilja, tilli, ruohosipuli ja basilika. Myös maissi, härkäpapu ja kehäkukka sopivat joukkoon.

Viljelylaatikko tarjoaa helpon ja joustavan tavan aloittaa oma hyötyviljely – pienestäkin lähtee liikkeelle yllättävän runsas ja monipuolinen sato.

Lue lisää viljelylaatikoiden perustamisesta täältä!
Täältä löydät tietoa kasvikohtaisista viljelyohjeista!

Teksti: Marttojen kotipuutarha-asiantuntijat

Kuvat: Martat ja Shutterstock