Paljonko suomalaiset ruokasienet säteilevät? – Kerää näytteitä ja osallistu tutkimukseen!

Teksti: Sinikka Virtanen

Sienet ovat arvokkaita luonnontuotteita, mutta joku saattaa sieniä kerätessään ja ruoaksi valmistaessaan pohtia niihin kertyneiden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia. Nyt jokainen sienistä kiinnostunut voi osallistua Säteilyturvakeskuksen kampanjaan, jossa tutkitaan ruokasienien radioaktiivisuutta.

Sienestyskausi on nyt parhaimmillaan.

Suomen metsissä kasvavat ruokasienet ovat luonnon omaa superruokaa – herkullisia ja ravinteikkaita, sekä kestävä valinta lautaselle. Ne sisältävät runsaasti hyviä ravintoaineita ja rikastavat ruokavaliota. Hitunen radioaktiivisuuttakin niissä on – valtaosin peräisin vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta.

Säteilyturvakeskus (STUK) selvittää parhaillaan Sienet 2025 -kampanjalla ruokasienilajien radioaktiivisen cesiumin (Cs-137) pitoisuuksia ja pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa.

Suomessa luonnontuotteiden radioaktiiviselle cesiumille on määritetty suosituspitoisuuden raja-arvoksi 600 becquerelia kiloa kohti. Tämän rajan ylittäviä sieniä löytyy STUK:in ympäristövalvonnassa toisinaan vieläkin.

Pääosin pitoisuudet ovat hyvin pieniä, eikä käytännössä kukaan voi syödä kotimaisia sieniä niin paljoa, että niiden sisältämästä radioaktiivisuudesta olisi todellista haittaa terveydelle. Sienistä saatu säteilyannos olisi suurkuluttajalle (joka syö 6 kg metsäsieniä vuodessa) alle prosentin suomalaisten keskimääräisestä vuosittaisesta säteilyannoksesta, jos kaikki syödyt sienet sisältäisivät raja-arvon verran cesiumia.

Kotimaisten sienien radioaktiivisuudesta ei ole todellista haittaa terveydelle, joten sieniruokia voi tältä kannalta syödä turvallisesti.

Alueellisia eroja

Eri sienilajit keräävät vaihtelevia määriä cesiumia maaperästä, mutta tarkkaan emme osaa sanoa, mitkä kaikki seikat siihen vaikuttavat. Alueellisiakin eroja löytyy, sillä Tshernobylin laskeuma jakaantui Suomeen epätasaisesti. Kaikkia suomalaisia ruokasieniä voi kuitenkin radioaktiivisuuden näkökulmasta syödä turvallisesti.

Jos sienten radioaktiivisuus kaikesta huolimatta huolettaa, sienet voi käsitellä liottamalla tai keittämällä, jolloin saadaan jopa 70–90 prosenttia cesiumista poistettua. Tarkemmat ohjeet sienten käsittelyyn löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Säteilyn takia käsittely ei ole kuitenkaan tarpeen.

Lähetä sieninäyte

Säteilyturvakeskus on seurannut luonnontuotteiden radioaktiivisuutta ja pitoisuuksien kehitystä Tshernobylin onnettomuudesta lähtien. Nyt selvitetään, miten ruokasienien radioaktiivisuus on pienentynyt noin neljänkymmenen vuoden aikana, radioaktiivisen laskeuman jälkeen.

Aiemmin STUK on hankkinut tutkittavat luonnontuotteet ostamalla niitä eri puolilta Suomea. Kansalaisille suunnattu Sienet 2025 -kampanja on uusi tapa kerätä näytteitä. Kampanjan aikana kansalaisten on mahdollista lähettää tai tuoda ruokasieninäytteitä Säteilyturvakeskukseen mitattavaksi. Näytteet voi toimittaa joko tuoreena tai kuivattuna.

STUK:in verkkosivustolla on ohjeet, kuinka sienet kerätään, käsitellään ja pakataan ja kuinka näytteet toimitetaan.

Oman sieninäytteen mittaustulokset on mahdollista saada sähköpostilla, jos näytteen toimittamisen yhteydessä ilmoittaa sähköpostiosoitteensa.

Kampanjalla haluamme tuoda tieteen tekemisen lähemmäksi ihmisiä ja osallistaa kaikkia mukaan ympäristön tilan seurantaan. Tule mukaan ja osallistu Sienet 2025 -kampanjaan!

Artikkelin kirjoittaja Sinikka Virtanen on laboratorionjohtaja Säteilyturvakeskuksen Ympäristön säteilyvalvonta -yksikössä.

Lue puheenvuoroon liityvien asiasanojen muita sisältöjä

Teksti: Sinikka Virtanen