Päivystävä feministi: Yhdenvertaisuus on Martoille tärkeä arvo – Luultavasi sinäkin olet feministi 

On feminismin ansiota, että nykyään naiset saavat käyttää housuja, äänestää ja avata pankkitilin. Naiset saavat käydä töissä ja käyttää omat rahansa mihin tahtovat. Naiset saavat periä, heidän on mahdollista olla päättävissä asemissa ja he voivat mennä halutessaan armeijaan. 

Uskallatko sanoa olevasi feministi? Vai onko kuitenkin helpompi vain sanoa kannattavansa tasa-arvoa? Jos haluat kaikille ihmisille samanlaiset oikeudet huolimatta sukupuolesta, kulttuuritaustasta, yhteiskuntaluokasta, sosiaalisesta asemasta tai ihonväristä, olet mitä luultavimmin feministi. 

Feminismi ei missään nimessä aja naisten asiaa yli muiden ihmisten. Tämä iänikuinen väärinkäsitys kaikuu vielä tänäkin päivänä feministi-sanassa ja siksi monien on usein helpompi puhua tasa-arvosta, vaikka todellisuudessa feminismi on vain termi yhdenvertaisuuden kannattamiselle. 

Feminismillä saattaa olla edelleen hieman huono maine joidenkin pienten ryhmien menneinä vuosikymmeninä pitämien miesvihamielisten puheiden vuoksi. Nämä feministeiksi itseään kutsuvat ihmiset saivat liikaa huomioita, ja median väärintulkinnat vaikuttivat siihen, että tänäkin päivänä moni pelkää puhua feminismistä. Feministejäkin on moneen junaan, eivätkä kaikki suinkaan ajattele asioista aivan samalla tavalla, kuten eivät ihmiset yleensäkään. 

Feminismi tuntuu olevan joillekin uhka, ja ikävä kyllä nykyajan keskustelukulttuurissa eri mieltä olevia vastaan saatetaan hyökätä todella ikävällä tavalla. Vastustajat pelkäävät ehkä itse menettävänsä jotakin. Tämä paljastaa kuitenkin usein sen, että he eivät oikeasti tiedä mistä puhuvat. Vallankahvassa olevat etuoikeutetut ihmiset sekä he, jotka eivät myönnä tai ehkä ymmärrä oman asemansa heikkoutta, haluavat hiljentää muutoksentekijät. Kun asioita on pyritty parantamaan, on noussut aina vastajoukkoja. 

Feminismi ajaa kaikkien ihmisten asiaa, ja nykyään yhdenvertaisuus nähdään muunakin kuin sukupuolten tasa-arvona. Patriarkaatti aiheuttaa ongelmia miehillekin, ja feminismi haluaa vapauttaa myös heidät. Mieskuva on vielä 2020-luvullakin kovin ahdas. 

Naisasianaisen jäljissä 

Martoilla on vahva feministinen perintö, jossa yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Jo naisasianainen, Marttojen perustajajäsen Lucina Hagman teki feministisiä tekoja, eikä se aina miellyttänyt kaikkia. Hän halusi tytöille ja naisille samat oikeudet koulutukseen ja omaisuuteen kuin pojilla ja miehillä oli, hän myös ajoi köyhempien asiaa. Myös Lucinan kanssa Marttaliittoa perustamassa ollut Alli Nissinen halusi vahvistaa naisen asemaa yhteiskunnassa. 

Viime vuosituhannen alussa Martat pitivät tärkeänä, että naiset ansaitsevat omaa rahaa, ja näin ollen he opettivat naisille käsitöihin sekä kanojen kasvattamiseen ja munien myymiseen liittyviä taitoja. He myös keräsivät lapsille kouluvaatteita sekä rahaa kaikkien koulunkäynnin mahdollistamiseksi järjestämällä esimerkiksi myyjäisiä. Martoilla oli osansa naisten äänioikeuden saavuttamisessa, ja Marttojen kannatuksella naiset pääsivät äänestämään kunnallisvaaleissa, jossa naimisissa olevat naiset ensimmäisen kerran saivat oikeuden äänestää ja asettua ehdolle. Martat tekivät myös valistustyötä yhteiskuntaluokkien yhdenvertaisuudesta. Tämä on tärkeä arvo myös nykypäivän feminismissä, erityisesti näinä aikoina, kun yhteiskunnan rattaat murskaavat heikompia väliinsä. 

On feminismin ansiota, että nykyään naiset saavat esimerkiksi käyttää housuja, äänestää ja avata pankkitilin. Nyt naiset saavat käydä töissä, mutta myös käyttää omat rahansa mihin tahtovat. Naiset saavat periä, heidän on mahdollista olla päättävissä asemissa ja he voivat mennä halutessaan armeijaan. On laadittu tasa-arvolakeja, jotka pyrkivät parantamaan naisten asemaa työelämässä ja estämään raskauteen ja vanhemmuuteen perustuvaa syrjintää. Meillä on nyt myös tasa-arvoinen avioliittolaki. Viime vuonna päätettiin laista, jossa yhdynnästä ilman molempien osapuolten suostumusta rangaistaan raiskauksena. 

Toimintaa suvaitsevaisuuden hengessä 

Kun viime vuosituhannella oli ajankohtaista parantaa naisten asemaa, niin nyt Martatkin kannattavat feministisiä aiheita tässä ajassa, ja toiminta on sen mukaista. Martoissa kiinnitetään huomiota asioihin laajemmin, ja yksi keskeisistä arvoista on suvaitsevaisuus. Martoissa kannatetaan seksuaalista yhdenvertaisuutta sekä autetaan maahanmuuttajia kotoutumaan. Perheen moninaisuus nähdään rikkautena. Martat ovat nostaneet julkiseen keskusteluun esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja tukeneet naisten hyvinvointia ja tasa-arvoon tähtäävää koulutusta kehittyvissä maissa. He ovat myös edistäneet vapautuvien vankien valmiuksia itsenäiseen elämään esimerkiksi järjestämällä vankiloissa ruoanlaittokursseja. Marttaliitto vaikuttaa Naisjärjestöjen keskusliitossa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta. Miestenkin oikeudet esimerkiksi perhevapaauudistusten yhteydessä ovat pinnalla. 

Työtä asenteissa ja rakenteissa 

Tasa-arvoa ei missään nimessä ole vielä saavutettu. Meillä on monien asioiden kanssa petraamista, ja takapakkiakin on välillä otettu. Vaikka asiat olisikin kirjattu paperille, emme silti ole yhteiskuntana vielä yhdenvertaisia, asenteiden muuttaminen kestää. Suomi on tasa-arvovertailuissa EU:n kärkipaikoilla, mutta tasa-arvon kehittyminen Suomessa on hidastunut vuodesta 2010 lähtien. Kehitys on Suomessa hitaampaa kuin EU-maissa keskimäärin. 

Naisen euro on Suomessa edelleen pienempi kuin miehillä ja valta keskittyy valkoiselle miehelle. Euroopassa on paljon huippuammattitaitoisia naisia, ja yliopistosta valmistuvista 60 prosenttia on naisia. Tästä huolimatta naiset ovat aliedustettuina korkea-arvoisissa tehtävissä. 

Käytännön esimerkki, jota emme ehkä tule ajatelleeksikaan, mutta joka koskettaa kaikkia naisia tai naiseksi oletettuja, on pelko liikkua yksin pimeällä: takana kulkeva humalainen miesjoukko pelottaa. Transsukupuoliset, seksuaalivähemmistöt tai ihonväriltään tummat luultavasti tuntevat samoin, ja heitä kohtaan esiintyy myös edelleen paljon ennakkoluuloja. 

Syyt epätasa-arvoon ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa ja niitä on sieltä haastavaa kaivaa esiin. Siitäkin huolimatta ne on nostettava pöydälle, jotta saamme kaikille paremman maailman. Rakenteita voidaan murtaa, vaikka se on usein hidasta, mutta sitä pitkäjänteinen feministinen työ on. 

Maailmaa on mahdollista muuttaa, ja siksi kannustan kaikkia marttoja olemaan rohkeasti feministejä, yhdenvertaisuuden puolella. 

Kirjoittaja Johanna Frondelius on kirjailija ja ylpeä feministi.