Näin tuet mielenterveyttäsi – 5 arkista askelta hyvinvointiin

Arjessa on paljon arvokasta, vaikka se tuntuisi välillä jopa värittömältä. Tunnista sinulle sopivat rutiinit ja pienet onnistumiset sekä kiinnitä huomiota päivittäisiin valintoihin. Tällä tavoin tuet mielenterveyttäsi. 

Mielenterveys on voimavara, jota jokainen voi vahvistaa arjessa. WHO (2013) määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä, selviytymään elämään kuuluvista haasteista, toimimaan arjessa ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Parhaimmillaan se on elämäniloa, kykyä solmia kestäviä ihmissuhteita ja halua oppia uutta. Toimivat arjen rutiinit tukevat mielenterveyttä. 

Mielenterveyden käsi havainnollistaa arjen hyvinvoinnin eri osa-alueita. Kuten käsi tarvitsee kaikkia sormia toimiakseen, myös mielenterveyttä ylläpidetään huolehtimalla hyvinvoinnin eri osatekijöistä.

Yhden osa-alueen pitkittynyt laiminlyönti voi heikentää kokonaisuutta.

  Arkipäivän rytmi ja rutiinit auttavat hallitsemaan ajankäyttöä. Pohdi, millä keinoilla pystyt ottamaan aikaa itsellesi ja oman hyvinvointisi vaalimiselle. Elämän parhaat hetket löytyvät usein tutusta arjesta.

Miten sinulla menee? Käy läpi 5 kohtaa:

Omaa hyvinvoinnin tilaa voi jokainen kartoittaa kysymyksillä, jotka koskevat päivän rytmiä, lepoa, ravintoa, vapaa-aikaa, ihmissuhteita sekä tunteita. 

1. Uni ja lepo – hyvinvoinnin kulmakivet

Kun puhelin piippaa, keskittymiskyky herpaantuu. Tykkäykset ja uudet julkaisut voivat saada meidät palaamaan puhelimen näytölle yhä uudelleen ja uudelleen, jos emme tietoisesti keskity tapaamme käyttää mediaa. Huomaamatta tekee mieli tarkistaa puhelin vielä kerran, ihan varmuudeksi. 

Aseta uni etusijalle ja pyri siihen, että päivä ei ala ja lopu älylaitteella. Uni on palautumisen kannalta keskeistä ja pitää aivot toimintakykyisinä. 

Rentoutumistaidot edistävät hyvää unta. Etenkin jos unen kanssa on haasteita, voivat rentoutumisharjoitukset tukea nukahtamista. Tutustu MIELI ry:n nettisivuilla oleviin rentoutumisharjoituksiin.

2. Säännöllinen ruokailu edistää jaksamista

Mieli kaipaa maukasta, monipuolista ja ravitsevaa polttoainetta, siinä missä kehokin, voidakseen hyvin. Ravitsemuksella ja mielenterveydellä on tieteellisesti todistettu yhteys. 

Valitse joka päivälle jotain täysjyvää, kuten ruisleipää tai kauramuroja, toisinaan myös rasvaista kalaa. Eri värisistä vihanneksista, juureksista, palkokasveista, hedelmistä ja marjoista saat hyvinvoinnistasi huolta pitäviä ravintoaineita. 

Sopivan ateriarytmin löydät kokeilemalla. Säännöllinen ruokailu edistää arjen jaksamista.  Myös ruoan valmistaminen on tapa osoittaa välittämistä ja huolenpitoa itsestä ja muista. Oma hyvinvointi vahvistuu, kun voi sopivassa määrin huolehtia toisista.

3. Tunnetaidoilla huolenpitoa itsestä ja toisista

Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä sekä hieman sietää erilaisia tunteita. Jo pelkästään tunteen tunnistaminen ja nimeäminen voi helpottaa tunnemyrskyä. Toimivat tunne- ja vuorovaikutustaidot, leikkisyys ja huumori ylläpitävät hyvää mielenterveyttä. Päivittäinen hassuttelu läheisten kanssa ja esimerkiksi lapsen leikkeihin osallistuminen aidosti pysähtymällä voivat virkistää ja tukea myönteistä vuorovaikutusta. 

Jos arjen rutiinit tuntuvat kuormittavilta eikä niistä löydy iloa, pohdi syitä sen taustalla. Onko syynä esimerkiksi yksin jäämisen kokemus tai liian hektinen aikataulu?  Myös kyky pyytää, vastaanottaa ja tarjota apua on erinomainen mielenterveysteko. Tätä voi harjoitella esimerkiksi kotitöiden lomassa pyytämällä ja tarjoamalla apua. Aamun ruuhkajunassa paikan tarjoaminen tai oven avaaminen on pieni tapa osoittaa välittämistä. Kohtuullinen auttaminen ja toisten huomioiminen lisäävät usein merkityksellisyyden kokemusta, mikä puolestaan tukee mielenterveyttä.

4. Sopivasti liikuntaa 

Kaikenlainen liikkuminen edistää hyvinvointia. Liikunnalla voidaan hallita stressiä ja mahdollisesti lievittää ahdistustakin.  Jos päivään sisältyy yli kahdeksan tuntia istumista, on erityisen tärkeää pitää huolta säännöllisestä liikunta-annoksesta.

Tunnustele, millaista liikettä kehosi tarvitsee juuri tänään: kävelylenkki ystävän seurassa vai pihatöitä omien ajatusten kanssa?

5. Sekä rutiineja että vaihtelua 

Kotielämässä on kaikki mahdollisuudet luovuuteen. Esimerkiksi keittiössä luovuutta voi käyttää ruoan maustamisessa. Siivouksen voi lasten kanssa kääntää kilpailuksi aikaa vastaan tai kadonneen sukan metsästykseksi. Pienten lasten kanssa lorutellaan ja leikitään, isompien kanssa toteutetaan yhteisiä projekteja. Huomataan sekä omat että perheenjäsenten onnistumiset, ja kiitetään sekä iloitaan niistä, olivat ne kuinka pieniä tahansa. 

Välillä mieli kaipaa toimintaa kodin ulkopuolella. Löytyisikö lähikirjastosta lukupiiri tai kansalaisopistolta kurssi, jossa voit päästää luovuutesi valloilleen? Kutsuuko metsäretki eväineen ystävän kanssa? 

Arvojen mukaista elämää

Tietoisuus omista arvoista auttaa elämään omannäköistä arkea. Toisinaan on hyvä pysähtyä pohtimaan laajemmin omia arvoja ja sitä, millaisia muutoksia tarvitaan, jotta arvoista tulee omaa hyvinvointia tukevia tekoja. 

Arvopohdintaa voi käydä esimerkiksi näiden kysymysten avulla: 

• Mikä minulle elämässä on merkityksellistä? Onko näitä asioita riittävästi elämässäni? 
• Mitkä arvot ohjaavat toimintaani? 
• Mitä arvojeni mukaisia valintoja olen tehnyt esimerkiksi tänään tai tällä viikolla? 
• Näkyvätkö minulle tärkeät asiat siinä, miten käytän aikani?

Kirjoittajat: 

Katri Pellikka, asiantuntija, Arki sujuvaksi -toiminta, Marttaliitto ry 

Janette Vesterinen, asiantuntija lapset ja perheet, MIELI Suomen Mielenterveys ry