Yhdessä vahvemmat – neljän kunnan martat löysivät uuden alun

Pohjoisen Keski-Suomen marttayhdistykset päättivät turvata toimintansa yhdistämällä voimansa. Syntyi Neljän kunnan Martat, jolla on yksi yhteinen hallitus – ja toimintaa joka pitäjässä. Nyt uusi yhdistys on toiminut jo muutaman vuoden.

Toppavaatteet suhisevat, kun kodallinen marttoja jumppaa. Varjonyrkkeilyä, varpaille nousuja, kevyitä kyykkyjä. Olkapäät ylös ja alas, ja vielä hartioiden pyörittelyä.

– Eikö lämmennyt? utelee urakan vetänyt Tuula Härkönen.

Vastaus tulee kuorossa.

– Kyllä!

Ja naurunpulputusta päälle.

Meneillään on uuden yhdistyksen pikkujoulu-, suunnittelu- ja ulkoilutapahtuma Salamajärven kansallispuistossa.

Neljän kunnan Martat syntyi, kun Kyyjärven, Kivijärven, Karstulan ja Kannonkosken marttayhdistykset päättivät yhdistää voimansa. Päätös turvasi marttailun jatkumisen kaikilla paikkakunnilla.

Puheenjohtaja Anita Saarelainen kehottaa ensimmäistä toimintavuottaan juhlivia 4K-marttoja käymään lähituotemaistiaisten kimppuun. Pian jogurtin päälle lusikoidut marjajauheet, havupuu-uutejuoma ja tyrni-koivunmahlajuoma katoavat pikareista.

Rahat moneen kukkaroon

Vielä hetki sitten marttailu oli Pohjoisessa Keski-Suomessa uhanalainen harrastus, sillä väki väheni ja hallituksen jäseniä ja puheenjohtajia oli aina vain vaikeampi saada.

Kesällä 2023 kyyjärveläiset osuivat nokatusten karstulalaisten kanssa ja kertoivat pohtineensa, pitäisikö lähialueen pienten yhdistysten lyödä hynttyyt yhteen. Karstulan väki innostui, ja kohta mukana olivat myös Kivijärven martat.

Kannonkosken liki satavuotiasta vakavaraista marttayhdistystä yhdistymisajatus samaan aikaan houkutti ja hirvitti.

– Nämä naisethan olivat kuin Roope Ankat rahakasan päällä, että mites sitten nämä raha-asiat hoituvat, Kyyjärven Jaana Honkanen muistelee ja saa muut helähtämään nauruun.

– Se oli avointa ja humoristista, mutta kuitenkin vakavaa keskustelua. Tärkeitä pointteja, joita täytyy alusta asti miettiä, Honkanen jatkaa.

Raha-asiat sovittiin kuin avioliitossa: on yhteiset rahat ja lisäksi pitäjillä omat kukkarot. Jos vaikkapa vuokraa astioita, saa pitää tuoton.

Yhteinen sävel löytyi nopeasti, ja puuhanaiset ryhtyivät kyselemään piiristä ja liitosta neuvoja yhdistymisprosessiin. Tuntui luontevalta, että perinteikäs Kannonkoski otti vastuun yhdistyksen hallinnosta ja muut kuntayhdistykset muutettiin toimintaryhmiksi. Joka yhteisöstä tuli yhteiseen hallitukseen kaksi edustajaa, jotka myös vetävät oman paikkakuntansa toimintaryhmää.

Raha-asiat sovittiin kuin avioliitossa: on yhteiset rahat ja lisäksi pitäjillä omat kukkarot. Jos vaikkapa vuokraa astioita, saa pitää tuoton.

– Toimintaryhmien kulut ovat omia, ja yhteiset menot jaetaan jäsenmäärien mukaan.

Joustavina neuvotteluihin

Keski-Suomen marttapiiri otti yhdistymisuutisen iloisena vastaan.

– Yhdistyminen meni todella hienosti, ja se saattoi pelastaa aika monta yhdistystä, kehuu toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi.

Piirin rooli yhdistymistilanteessa on tarjota paitsi henkistä tukea myös käytännön apua asiakirjojen laatimiseen ja kokousten pitämiseen. 4K-marttoja Timperi kiittelee huolellisesta valmistelutyöstä ja hyvästä asenteesta.

– He lähtivät yhteistyöhön hyvin ja sopivat keskenään rooleja jo etukäteen. Kaikki olivat avoimin mielin ja valmiita joustamaan, eikä kukaan esimerkiksi vaatinut yhdistykselle tiettyä nimeä.

Timperi sanoo, että yhdistymisestä haaveilevan yhdistyksen kannattaa ihan ensimmäisenä pohtia, mitä väki toivoo ja mihin se on valmis. Seuraava askel on ottaa yhteyttä yhdistykseen, jonka kanssa yhteen haluttaisiin mennä.

– Kannattaa kertoa, että me olemme ajatelleet tällaista ja olisimme valmiita ottamaan hallituksesta pari paikkaa ja hoitamaan vaikkapa rahastonhoitajan tehtävän. Ei pidä vain odottaa, että joku tekee kaiken valmiiksi.

Vähemmän byrokratiaa, enemmän toimintaa

Pohjoisen Keski-Suomen martat tallaavat polkua, jolla Marttaliitto soisi näkevänsä enemmänkin väkeä. Liitto on viime aikoina kannustanut yhdistyksiä yhdistämään tarpeen tullen voimansa.

Idea lähti jäseniltä tulleista yhteydenotoista, kertoo kansalaistoiminnan asiantuntija Emilia Laine.

– Meille tulee yhdistyksistä hyvin paljon viestiä siitä, että olisi kiva järjestää toimintaa ja tarmoa kokoontua, mutta ei olisi paukkuja yhdistyshallinnon pyörittämiseen.

Kuinka paljon jäsenemme tekevätkään hallintoa sen sijaan, että voisivat vain harrastaa marttailua!

Lähes joka viides martta kuuluu yhdistyksen, piirin tai liiton hallitukseen.

– Kuinka paljon jäsenemme tekevätkään hallintoa sen sijaan, että voisivat vain harrastaa marttailua!

Kun yksi kimppaan menevistä yhdistyksistä ryhtyy byrokratiasta huolehtivaksi emoyhdistykseksi, sen helman alle mahtuu useitakin toimintaryhmiä, jotka nimensä mukaisesti voivat keskittyä marttailuun ilman omaa hallitusta.

– Näin on mahdollista säilyttää paikallinen marttaidentiteetti ja jopa paikallisen yhdistyksen nimi ilman ry:tä, Laine sanoo.

Yhdistyminen voi tuoda uutta kasvua ja vapautta

Liiton markkinoima mahdollisuus on herättänyt kiinnostusta. Vireillä on Laineen mukaan vajaat kymmenen orastavaa prosessia.

Yhdistyminen voi olla kelpo ratkaisu, jos puheenjohtajaa ei löydy, hallituksen kokoaminen on tuskaisaa tai pakolliset hallintohommat tuntuvat tekijöistään taakalta. Yhtä lailla yhteen saa lyöttäytyä, vaikkei ongelmia olisikaan.

– Jos eri yhdistyksillä on jo hyvää yhteistyötä ja kivaa keskenään, kyllähän sekin on ihana syy yhdistyä, Laine huomauttaa.

Hän korostaa, ettei Marttaliitto ole pakottamassa yhdistyksiä lyömään hynttyitä yhteen. Tarkoitus on vain tarjota yksi vaihtoehto yhdistyshallinnon kanssa kamppaileville yhdistyksille.

Yhdistymisen ansiosta toiminta voi jopa kasvaa, kun uusien jäsenten ei tarvitse heti pelätä luottamustehtäviin kosiskelua. Lisäksi voi avautua luonteva mahdollisuus tekemisten teemoitteluun.

Esimerkiksi Kouvolan Marttayhdistyksessä on tätä nykyä kolme toimintaryhmää, joista yksi marttailee päivisin, toinen iltaisin ja kolmas suuntaa toimintaansa miehille.

Lue myös: Hilppa Siukola kerää kierrätyskäsitöillään varoja Marttojen kehitysyhteistyöhön

Mistä sitten tietää, että on tullut aika tehdä ratkaisuja? Kannonkosken Marttojen viimeiseksi jääneen puheenjohtajan Eija Kuulan kärjistetyssä vastauksessa piilee totuuden siemen.

– Jos ruvetaan kyselemään vastaantulijoilta, tuletko hallitukseen.

K-paikkakunnilla koettiin monenlaisia tunteita, kun päätös kolmen kuntayhdistyksen lakkauttamisesta oli tehty.

– Itkettiin hetki, kuvaa Jaana Honkanen.

– Ja naurettiin päälle, lisää Anne-Mari Hautala.

Pohjoisessa Keski-Suomessa yhdistymisestä on koitunut paljon iloa. Tätä nykyä 77-jäseninen yhdistys pystyy tarjoamaan aiempaan verrattuna moninkertaisen määrän tapahtumia, kun kaikki saavat osallistua kaikkien toimintaryhmien iltoihin. Aktiivien stressi on hellittänyt, ja toiminta tuntuu vapaammalta.

– Olemme tehneet kuluneena vuonna valtavasti asioita. Näkeminen ei ole sitä, että istutaan kokouksessa vaan tehdään jotain porukalla, Eija Kuula kuvaa.

Kannonkoskelainen Riitta Siikaranta iloitsee sosiaalisten piiriensä laventumisesta.

– Olen tykännyt siitä, kun on tullut lisää kavereita.

Nuoret mukaan – marttailu elää ajassa

Martoilla on 4K-marttojen mielestä tärkeä rooli pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä. Puheenjohtaja Anita Saarelainen toivoo, että toiminnan vankistuminen toisi mukanaan lisääkin jäseniä, myös nuoria.

– Martat tuo nuorille avaimia elämään, esimerkiksi mahdollisuuden opetella ruoanlaittoa.

Hän vinkkaa, että tapahtumia pitää muistaa markkinoida nuorten suosimissa kanavissa, kuten Instagramissa. Myös mainoslehtisillä saattaa tavoittaa kohderyhmän, kunhan ne jaetaan oikeisiin paikkoihin, kuten nuorisotalolle tai kirjastoon.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Martat-lehdessä 1/2025.