Villasukkakävelyjä, retkiä, vaatteidenkorjausta – Pähkinä Martat järjestää liki 30 tapahtumaa vuodessa

Miltä tuntuu astella pelkät villasukat jalassa pakkaspoluilla? Kevyeltä ja miellyttävältä, sanovat pähkinämartat Sanna Tuominen, Päivi Uino ja Helena Ahlberg. 

– Villasukkakävelylle puemme kahdet kolmetkin villasukat jalkaan ja kuljemme puhtaalla ja pehmeällä lumella ympäri Pähkinärinteen Lammaslampea, Tuominen kertoo. 

– Kävelyn jälkeen jalkoja kuumottaa mukavasti, kun veri lähtee kiertämään. Se tekee hyvää jaloille! Ahlberg täydentää. 

Villasukkakävely on vain yksi esimerkki Vantaalla toimivan Pähkinä Marttojen monipuolisesta toiminnasta. Pähkinämartat ovat järjestäneet yhteensä 500–600 erilaista tapahtumaa 19 vuoden aikana. 

– Se on paljon se! Vuosittain se tarkoittaa lähes 30 tapahtumaa, Ahlberg laskee. 

Tapaamisten aiheet vaihtelevat laidasta laitaan: on teatteriretkiä, museokäyntejä, käsityöiltoja, liikuntaa, lauluhetkiä, ruokakursseja ja tutustumiskäyntejä, kuten käynti Vantaan jätteenpolttolaitoksella, eduskunnassa ja raviradalla. Ennen koronaa yhdistys teki jokakeväisen reissun Tallinnaan, jossa martat kiersivät lankakauppoja. 

Pian on tulossa Pulinat pois -tapahtuma, jossa saa vapaasti keskustella mistä vain. 

– Meillä on niin monipuolista toimintaa, että jokaiselle löytyy jotakin mielenkiintoista, Helena Ahlberg sanoo. 

– Ja aina me keksimme jotain tekemistä, vaikka ex tempore, Sanna Tuominen lisää. 

Hyviä tekoja 

Yhdistyksen toimintaan liittyy merkittävällä tavalla myös hyvien tekojen tekeminen. 

Esimerkiksi korona-aikana pähkinämartat neuloivat peräti 400 paria sukkia paikallisten päiväkotien lapsille. Viime syksynä he kutoivat Asunnottomien yöhön reilun kasan pipoja, sukkia ja lapasia. 

Ennen koronaa pähkinämartoilla oli myös tapana järjestää paikallisessa palvelutalossa vaatteidenkorjausta, johon talon asukkaat saivat tuoda sukkiaan parsittavaksi ja takkejaan paikattavaksi. 

– Mutta korona-aika tyssäsi monia asioita, myös tämä, Helena Ahlberg harmittelee. 

 – Onneksi starttaamme vaatteidenkorjauksen pian uudestaan! 

Lisäksi Pähkinä Martat jakaa joka kevät stipendejä Pähkinärinteen koulun 3.-luokkalaisille käden taitojen kehittymisestä. 

Ukrainan-kriisin alettua yhdistys järjesti paikallisen Lions Clubin kanssa kolmet Ukraina-kävelyt: osallistujat maksoivat viisi euroa jokaisesta kävelemästään kierroksesta Lammaslammen ympäri. 

– Saimme kerättyä ihan reippaasti rahaa Ukrainan hyväksi. Sen jälkeen keksimme järjestää omassa yhdistyksessämme keräyksen, että saisimme Ukrainaan kamiinan. Tähtäsimme yhteen ja saimme kolme, Ahlberg kertoo. 

Mitä enemmän martat ovat näkyneet Pähkinärinteen tapahtumissa, sitä enemmän heitä on alettu pyytää mukaan erilaisiin tilaisuuksiin. 

– Yhtäkkiä huomattiin, että mehän voimme olla hyödyksi! Haluamme mielellämme tehdä hyvää alueemme hyväksi, Ahlberg toteaa. 

– Minusta kuulosti mukavalta, kun kirkkoherra Hyry piti puheen martalle ja kertoi kuulleensa seurakunnan työntekijältä, että ”martat ovat ihania!”, Päivi Uino hymyilee. 

Tärkeä lammaslampi

Lammaslammesta on muodostunut pähkinämartoille tärkeä kohtaamisen paikka. 

Sen rannalla kasvavaan suureen kuuseen martat ovat olleet sytyttämässä jouluvaloja. Toiseen rannan puuhun he ovat perustaneet heijastinpuun, josta saa hakea tai johon voi tuoda heijastimen. 

Keväisin lammen rannoilla järjestetään siivoustalkoot. 

– Ensimmäisinä vuosina löytyi valtavasti roskia, mutta vuosi vuodelta rannat ovat olleet siistimpiä. Siistille alueelle ei enää heitetäkään roskia, Ahlberg sanoo. 

Pähkinä Martat sai tunnustusta upeasta siivoustalkootyöstään Vantaan Energialta, joka palkitsi yhdistyksen jäsenet yksityisellä elokuvanäytöksellä. Näytökseen martat kutsuivat kaksi naapuriyhdistystä mukaan. 

Lammaslammen rannalla pähkinämartat tekevät myös viikoittaisia kävelyjä. 

– Lopetamme perinteisesti kevätkaudenkin rannalle ja saatamme vaikka laulaa. Jos on kaunis kevätilta, katsomme auringonlaskua, Ahlberg kuvailee. 

Ajatus marttailusta viehätti

Vaikka Pähkinä Martoilla on monipuolista toimintaa, Sanna Tuomisen, Päivi Uinon ja Helena Ahlbergin mukaan parasta yhdistyksessä on yhteisöllisyys. 

Yhteisöllisyys olikin yksi tärkein syy perustaa yhdistys. Perustaja oli nuori äiti, Tarja Koskela, joka oli muuttanut Pähkinärinteelle ja halusi tutustua paikallisiin asukkaisiin. 

Mukaan tulivat, perustajajäseniksi, myös Ahlberg ja Tuominen. 

– Näin ilmoituksen varmaan lampun tolpassa tai kaupan ilmoitustaululla ja minua viehätti ajatus marttailusta. Lapseni oli silloin puoli vuotta ja halusin jotain itselleni, Tuominen kertoo. 

Uino liittyi porukkaan korona-aikana jäätyään eläkkeelle. 

– Tänne oli helppo soljahtaa mukaan. Kuin olisin kotiini tullut, Uino sanoo.