Vertaismartta Tuula Saarinen: Meissä kaikissa asuu pieni martta – se pitää vain herättää!

Vertaismartta Tuula Saarinen haastaa marttayhdistyksiä katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen ja tekemään pitkäjänteisiä suunnitelmia. Hän kannustaa puhumaan marttailusta avoimesti ja innostavasti, jotta yhä useampi löytäisi tiensä mukaan toimintaan ja kokisi marttailun omakseen eri elämäntilanteissa.

Raision Mimmit ja Mammat -marttayhdistyksen Tuula Saarinen toimii vertaismarttana Lounais-Suomen marttapiirissä. Hän kannustaa muita yhdistyksiä tekemään rohkeasti pitkän tähtäimen suunnitelmia ja houkuttelemaan uusia ihmisiä mukaan marttatoimintaan.

– Huhumyllyn täytyy olla kova! nauraa Raision Mimmit ja Mammat -marttayhdistyksen Tuula Saarinen.

Hän tarkoittaa, että marttojen täytyy uskaltaa puhua marttailustaan sydäntensä kyllyydestä. Kun ihmiset kuulevat positiivisia ja värikkäitä kertomuksia marttatoiminnasta, innostus tarttuu kuulijoihin ja he saattavat liittyä mukaan yhdistykseen.

– Uskon, että jokaisessa asuu pieni martta. Se pitää vain herättää, Saarinen sanoo.

Raision Mimmit ja Mammat -yhdistyksessä ja Lounais-Suomen marttapiirissä toimivalle Saariselle marttailusta puhuminen on antoisaa. Martoissa hänen intohimojaan ovat kaikki ruokaan liittyvä yhteinen tekeminen sekä yhdistystoiminnan kehittäminen. Saarinen on kouluttautunut sekä ruokamartaksi että vertaismartaksi ja toiminut monta vuotta oman yhdistyksensä puheenjohtajana.

Lue myös: Keitto yhdistää – Martan soppapöytä kutsuu tutustumaan Marttoihin

Kevyesti tai kaninkoloon

Marttailu on Saarisen mukaan siitä mainio harrastus, että se sopii jokaiseen elämäntilanteeseen. Hän itse liittyi marttoihin uutena vuotena 2014. Tuolloin lapset olivat jo muuttaneet kotoa, aikaa oli vapautunut ja marttailu näyttäytyi ruoanlaitosta ja luonnossa liikkumisesta pitävälle Saariselle monipuolisena harrastuksena. Marttailun laajuus pääsi silti yllättämään, sillä se osoittautui vielä odotuksiakin monipuolisemmaksi toiminnaksi.

– Marttailu sopii kaikille, sillä tästä voi muokata omaan elämäntilanteeseen sopivan harrastuksen. Voi antaa vain vähän panosta, tai sitten voi mennä kaninkoloon, Saarinen vitsailee.

– Marttailussa on hienoa, että vaikuttamisen tasoja on monia ja halutessaan voi saada upean verkoston jopa ympäri Suomen. Jos on hurja, voi perustaa vaikkapa uuden yhdistyksen jonkin itselle tärkeän teeman ympärille!

Raisiossa toimii kolme marttayhdistystä, joista Saarinen valitsi Mimmit ja Mammat -yhdistyksen sen nimen perusteella. Mimmit ja Mammat on vireä viidenkymmenen jäsenen marttayhdistys, jonka nimi juontaa juurensa siitä, että alun perin se oli äitien ja tytärten yhdessä perustama.

Kuten marttailu yleensäkin, on Saarisen kotiyhdistyksen toiminta varsin monipuolista. Raision Mimmit ja Mammat tekee retkiä museoihin ja teattereihin, järjestää käsityö- ja askarteluiltoja ja kokeilee uusia asioita yhdessä. Vastikään yhdistys oli mukana marttapiirin risteilyllä ja kävi kokeilemassa biljardia. Nyt suunnitelmissa on mennä saunajoogaan ja avantoon.

Yhdet Saarisen rakkaimmista muistoista ovat syntyneet ruokakursseilta. Erityisesti koronapandemian aikaan etänä järjestetty ruokakurssi on jäänyt mieleen.

– Minulla oli keittiössä läppärin alla 15 keittokirjaa, jotta sain ohjattua kurssia Teamsissa. Sillä tavoin pystyimme kuitenkin kohtaamaan toisemme rajoituksista huolimatta ja näytimme, että emme ole antaneet periksi! Se tuntui voitolta, hän muistelee.

Saarinen ryhtyi yhdistyksensä puheenjohtajaksi oltuaan toiminnassa mukana kaksi vuotta. Pitkän puheenjohtajaroolin ja vertaismarttailun myötä tuntui luonnolliselta jatkeelta lähteä myös piiritason toimintaan mukaan, jossa pääsee Saarisen sanoin vaikuttamaan vielä laajemminkin marttailun ytimeen.

Helpotusta hallintoon

Yhdistystoiminnasta ja toiminnan suunnittelusta on tullut vertaismarttana Saariselle tärkeää. Marttayhdistykset voisivat rohkeamminkin ottaa yhteyttä vertaismarttoihin, hän sanoo.

– Vertaismartan tehtävänä on herättää keskustelua ja uskaltaa esittää tyhmältäkin tuntuvia kysymyksiä, jotta yhdistykset itse voisivat katsoa toimintaansa eri näkökulmista. Vertaismartta ei tee päätöksiä yhdistysten puolesta, vaan auttaa ja tukee toiminnan avoimessa arvioinnissa ja suunnittelussa.

Marttayhdistykset elävät monenlaisissa vaiheissa: toiset yhdistykset ovat aivan uusia, toisilla on yli 100-vuotinen historia. Muutama ohjenuora kuitenkin pätee Saarisen mukaan kaikkiin yhdistyksiin. Työnjako yhdistysten hallituksissa on tärkeää, samoin kursailevan jäsenistön rohkaiseminen vastuupesteihin. Toimintaa pitää suunnitella pitkällä tähtäimellä ja muutoksille on hyvä olla avoin.

– On hyvä tuntea oman yhdistyksen jäsenistöä ja heidän osaamistaan. Sitten voi kannustaa uusiin rooleihin osoittamalla, että hei, sinähän olisit tosi hyvä tässä tehtävässä. Suomalaiset eivät kehtaa tyrkyttää itseään, mutta voivat rohkaistua kannustettaessa.

Vuosikokoukseen asti ei kannata odottaa, vaan mahdollisten pestivaihdosten kartoittaminen on hyvä aloittaa jo ajoissa. Vaihtuvuus luottamustoimissa on Saarisen mielestä tärkeää, ettei toiminnasta tulisi liian henkilösidonnaista. Uudet ihmiset tuovat mukanaan aina uusia ideoita ja ajatuksia.

Kun Saarinen oli itse väistynyt yhdistyksensä puheenjohtajan paikalta kahdeksan vuoden jälkeen, seuraava puheenjohtaja lähettikin videotervehdyksen yhdistyksen WhatsApp-ryhmään.

– Mietin, että onpa hieno idea, joka ei itselleni päähän pälkähtänytkään! Juuri tämän vuoksi vaihtuvuus tekee hyvää. Perusasiathan määrittelee yhdistyslaki, mutta kaikki muu saa olla juuri omannäköistä, Saarinen summaa.

Liity jäseneksi täältä!