Riku Rantala: Lapsuuteni etniset ruokakokemukset tekivät minusta minut

Toimittaja ja tv-persoona Riku Rantala arvostaa Marttojen työtä kotitaloustaitojen ja kestävän elämäntavan edistämiseksi. Nyt hän kertoo, millainen on hänen ruokasuhteensa.

Riku Rantala aloittelee ruoanlaittoa keittiössään Helsingin Puistolassa. Päivällisen on hyvä olla valmiina, kun perheen 11-, 14- ja 16-vuotiaat lapset tulevat koulusta. Lapset ehtivät tehdä läksyt ja syödä, ennen kuin lähtevät jalkapalloharjoituksiin.

– Elämämme on aikamoista kalenteritetristä, kun kolmella kundilla on treenejä ja matseja pitkin pääkaupunkiseutua. Se on johtanut siihen, ettemme arkena useinkaan pysty syömään saman pöydän ääressä, Riku kertoo. Puhelun taustalla kuuluu, kun hän pilkkoo paprikaa.

Iltapalalle perhe kuitenkin kokoontuu yhteen. Myös viikonloppuisin on aikaa ruokailla koko porukan voimin.

Lue myös: Arjen helpot vegaanireseptit – 12 ideaa keittoihin, patoihin ja kasvisherkkuihin

– On nastaa esimerkiksi saunoa yhdessä ja paistaa takassa Lapista paikalliselta poromieheltä hankkimiani poromakkaroita. Viikonloppuna aion valmistaa pataruoan metsästämästäni valkohäntäpeurasta.

Partiota aikoinaan harrastanut Riku on aina viihtynyt metsässä. Useampi vuosi sitten hän innostui pyyntireissuista. Hän käy tuttaviensa kanssa metsästämässä Lopella, mökkinsä lähistöllä Haminan saaristossa ja Pohjois-Savossa. Keittiössä on oma pakastimensa metsien tuliaisille.

Diggaan ylipäätään Marttojen toiminnasta. Ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kykenee ottamaan arkensa haltuun kotona.

– Olemme lähes omavaraisia lihan suhteen. Totesin vastikään, että tavaraa on riittävästi syksyyn saakka. Käymme kavereideni kanssa myös vaihtokauppaa: voin vaihtaa jotain pakkasestani löytyvää esimerkiksi marjoihin tai sieniin.

Tuon tuosta Rikun paistinpannulla tirisee myös kalaa. Hänen Pena-enonsa nosti ammattikalastajana Pohjanlahdelta paljon erityisesti siikaa, joista sukulaiset saivat osansa.

–Suosikkikalani on siika juuri tästä syystä. Se on taivaallista monissa muodoissaan, kuten pannusiikana, savusiikana tai graavisiikana. Muistan, kun jouluksi tuli Penalta siikalasti, mätiä ja graavia. Ne olivat järjettömän herkullisia.

Aasialainen kasvisruoka maistuu

Kasvisruokien osalta intialainen keittiö vetoaa Riku Rantalaan. Se tuli tutuksi jo lapsuudessa, sillä Rikun perhe asui Pakistanissa ja Intiassa ja siellä hän aloitti koulunsa. Sittemmin hän on reissannut paljon Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

– Aasiassa kasvisruokaa on aina osattu tehdä hyvin. Esimerkiksi linssidahl on erittäin herkullista ja siinä on riittävästi proteiinia, sanoo Riku.

– Sain ensimmäiset etniset ruokakokemukseni lapsuudessani ja se on vaikuttanut siihen, millainen ihminen minusta on tullut. Olen päätynyt syömään kaikennäköistä erikoista pitkin maailmaa.

Rikun ja Tuomas ”Tunna” Milonoffin paikalliset ruokakokeilut maailmalla tulivat tutuiksi Madventures-ohjelman myötä. Rikusta on hienoa, että monissa maissa eläimistä hyödynnetään ruoaksi kaikki mahdolliset osat. Eläimen teurastaminen ja ruoanlaitto ovat usein tärkeitä sosiaalisia tapahtumia.

Lue myös: Kokeile herkullisia tahnoja ja pestoja – tuo lisää makua arkiruokaan!

– Mieleeni on jäänyt eräs kerta Nepalissa, kun ostimme elävän kanan ja veimme sen hindutemppeliin. Samalla kun paikallinen mies surmasi kanan, ihmiset tekivät uskonnollisia rituaalejaan. Se antoi mielestäni tietynlaisen arvon eläimelle. Sitten pääsimme vieraiksi erään perheen kotiin, jossa kanasta valmistettiin ruokaa ja lopulta söimme yhdessä.

– Monin paikoin Aasiaa lihaa syödään esimerkiksi vain kerran viikossa, koska enempään ei ole varaa. Suomessa ruoan hinta on ollut historiallisen alhainen viime vuosikymmenet, mikä on mielestäni johtanut tuhlailevaan asenteeseen ruoankulutuksessa.

”Muutos parempaan pitää tapahtua”

Vuonna 2013 Riku Rantala oli mukana käynnistämässä Lihaton lokakuu -haastetta, jonka tavoitteena on olla syömättä lihaa kuukauden ajan. Haasteen ansiosta Riku löysi uuden vegeruokasuosikkinsa, jolla hän herkuttelee vielä tänä päivänä.

– Saara Törmän Saa vaivata -keittokirjan reseptillä valmistettu sienipasta on käsittämättömän hyvää. Sitä kun syöttää raavaallekin lihansyöjälle, ei hän lähestulkoon tajua, ettei tullut syöneeksi lihaa.

Martoilla on käynnissä Muutos lautasella -teemavuodet, jotka keskittyvät sekä terveyttä että maapallon hyvinvointia edistäviin ruokavalintoihin. Teemavuosien aikana juhlistetaan myös ruoan yhdistävää voimaa.

Arjen perustaitojen osaaminen on välttämätöntä. Arvostan, että Martat välittävät näitä taitoja eteenpäin.

– Arvostan kovasti tällaista työtä. Ihmisten ajatukset ja arvot muuttuvat hitaasti, sillä ne ovat juurtuneet syvälle kulttuuriin pitkällä aikavälillä. Tiedämme kuitenkin, että suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet esimerkiksi viimeisen sadan vuoden aikana. Muutos parempaan pitää tapahtua.

Ihmisiä tulisi ohjata kohti kestävämpiä ruokavalintoja lisäksi yhteiskunnallisten päätösten kautta, Riku painottaa. Päättäjien tulisi asettaa uusia sääntöjä ja velvoitteita tukemaan muutosta.

– Olen valmis hyväksymään, että ruokavalintojamme rajoitetaan. Luulen, että se tulee ennen pitkään olemaan väistämätöntä.

Ruokakaupassa Riku kiinnittää huomiota ruoan alkuperään. Hän tuli pohtineeksi sen merkitystä jo nuorena, sillä hän oli 14-vuotiaasta lähtien pitkään töissä helsinkiläisen Prisman heviosastolla.

– Yritän ostaa aina kotimaista. Se on minusta todella tärkeää. Hyväosaisena ihmisenä minulla on siihen varaa, mutta tiedostan, että kaikilla ei ole samanlainen tilanne.

Rakkautta ruoanlaittoon sukupolvelta toiselle

Riku Rantalaa ilahduttaa, että hänen lapsensa ovat innostuneet ruoanlaitosta. Hän myös rohkaisee heitä maistelemaan uudenlaisia makuja ja ruokia.

– 11-vuotias poikani paistaa kananmunat itselleen ja 16-vuotiaalla puolestaan on jo liian kallis maku. Hän soittelee minulle ja pyytää tuomaan hienoja asioita kaupasta, Riku naurahtaa.

Hävikin syntymisen Riku pyrkii minimoimaan kotona.

– Toimin ruoantähteiden myllynä. Saan nautintoa, kun tähteet tulevat käytetyiksi. Loput viemme kompostoriin ja saamme sieltä lopulta multaa.

Marttojen nettisivusto on tullut Rikulle tutuksi. Reseptien lisäksi hän on käynyt tarkastamassa esimerkiksi ruoan säilyvyyteen liittyviä faktoja ja millainen kotivaran tulisi olla.

– Diggaan ylipäätään Marttojen toiminnasta. Ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kykenee ottamaan arkensa haltuun kotona. Arjen perustaitojen osaaminen on välttämätöntä. Arvostan, että Martat välittävät näitä taitoja eteenpäin, Riku kertoo. Puhelun taustalla ruokaöljy ritisee pannulla ja liesituuletin hurahtaa päälle.