”Olemme ajan ytimessä” –Vuosikokouksessa muistutettiin strategian merkityksestä

Marttaliiton vuosikokouksessa käytiin läpi mennyttä ja katsottiin tulevaan. Monipuolinen tapahtumakalenteri varmistaa mielenkiinnon marttailua kohtaan. Jäsenmäärän kehitys ja järjestörahoituksen leikkaukset tuovat omat haasteensa toimintaan.

Marttaliiton vuosikokous pidettiin 26.4. LähiTapiolan pääkonttorissa Espoossa. Kokoukseen osallistui 41 edustajaa marttapiireistä. Läsnä oli myös Marttaliiton hallitus, kunniajäseniä ja toimihenkilöitä. Kokousta oli mahdollista seurata verkkolähetyksenä.

Avauspuheenvuorossaan Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen totesi, että demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa kohtaan koetaan paineita. Hän muistutti marttoja yhteisen strategian merkityksestä ja toiminnan arvopohjasta. Niillä päästään tavoitteisiin.

– Strategia on kartta tai reittiopas siitä, miten pääsemme sateenkaaren päähän, sanoitti Pietikäinen.

– Planetaariset rajat tulevat vastaan. Arjen teoilla on iso merkitys, ajatellaan vaikka ilmastonmuutoshaastetta. Omilla teoillamme teemme hyvää myös muille.

– Muutospaineessa yksi marttojen tehtävä on antaa käytännön ohjeita ja reseptejä. Muutos lautasella -teemalla olemme tämän ajan ytimessä, muistutti puheenjohtaja vuosikokousväkeä.

Menestyksen avaimet löytyvät

Liiton pääsihteeri Marianne Heikkilä esitteli katsauksen liiton toimintaan vuonna 2024, marttajärjestön 125-juhlavuoteen.

– Viime vuosi oli suurta juhlaa. Saimme kohdata Tampere-talolla ja saimme Marttagaalassa nostaa esiin ansioituneita marttoja. Arvostan suuresti sitä työtä ja vastuunkantoa, jota teette järjestön eteen. Ilman teitä ei järjestöä olisi, Heikkilä kohdisti sanansa järjestön jäsenille.

Juhlavuoden teemana oli metsä, ja liitto keskittyi erityisesti luontosuhteen vahvistamiseen ja luontoon ohjaamiseen. Yhteisellä keräyksellä Luonnonperintösäätiön kanssa hankittiin Marttametsäksi nimitetty alue Iitistä.

Menestyksen avaimet -muutosprosessin tavoitteena on turvata marttajärjestön elinvoimaisuus tulevaisuudessa. Keskeisiksi muutoskohteiksi on nimetty rahoitus, kansalaistoiminta, alueellinen yhteistyö, liiketoiminta ja järjestörakenne. Prosessi jatkuu vuonna 2026.

Heikkilä kävi läpi jäsentilanteen kaksijakoisuutta: jäsenmäärä kokonaisuudessaan laskee, mutta samalla uusien jäsenyyksien määrä kasvaa. Viime vuoden lopulla jäseniä oli 37 091. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 4 251.

– Haasteena on saada vanhat jäsenet pysymään ja saada uusia mukaan, kiteytti Heikkilä.

Järjestöjen rahoitukseen kohdistuvien leikkausten keskellä Marttaliitto on pyrkinyt vaikuttamaan rahoituspäätöksiin ja antanut lausuntoja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n resursseja koskeviin linjauksiin.

Marianne Heikkilä muistutti Marttojen kansainvälisen työn merkityksestä paitsi käytännön tasolla myös järjestökuvan kannalta.

– Kun kierrän kertomassa työstämme eri tahoille ja rahoittajille, se resonoi, että emme ole pelkästään kansallinen järjestö, vaan kannamme globaalia vastuuta.

Taloudella monta tukijalkaa

Marttaliiton talous- ja hallintojohtaja Pasi Mäkelä esitteli vuosikokoukselle plusmerkkisen tilinpäätöksen.

– Vuosi 2024 oli hyvä sijoitusvuosi. Päädyimme plussalle, mikä ei ole ollut viime vuosina itsestäänselvyys. Tämä on hyvä tulos mille tahansa järjestölle, totesi Mäkelä.

Sijoitustoiminnan tuotot ovat Marttaliiton isoin yksittäinen tulonlähde. Niiden osuus kokonaistuotoista oli 42 %. Varainhankinta tarkoittaa käytännössä jäsenmaksutuottoja. Kolmas iso tulonlähde ovat yleisavustukset.

– Taloudellamme on useampi tukijalka, emme ole pelkästään avustusten varassa. Sijoitustoiminta muodostaa puskuria vaikeille ajoille. Tuottoja voidaan käyttää toiminnan kehittämiseen ja investointeihin.

Pasi Mäkelä selvitti kokousedustajille, miksi viestinnän osuus vuosittaisista menoista on niin huomattava.

– Viestinnän osuus näyttäytyy isona, osaksi sen takia, että liiton hankkima CRM-järjestelmä kirjataan viestinnän menoihin.

Hän painotti viestinnän strategista roolia.

– Laadukas tekeminen maksaa. Jos emme osaa viestiä hyvästä neuvonnasta ja järjestötoiminnasta, ei kukaan kiinnostu. Viestinnällä tehdään järjestön työ näkyväksi.

Tarkennuksia jäsenmaksuihin

Edellisen vuosikokouksen päätöksen mukaisesti varsinaisen jäsenen jäsenmaksua korotettiin vuoden 2025 alusta 49 euroon entisestä 40 eurosta. Muita jäsenlajien maksuja ei silloin muutettu, ja nyt on tullut tarve tehdä niihin tarkennuksia:

Toissijaisen jäsenen jäsenmaksu nousee vuoden 2026 alusta alkaen 3 eurolla, eli on jatkossa 11 euroa.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on ollut 50 euroa, ja nyt se laskee 1 eurolla 49 euroon. Kun jäsenmaksu on sama kuin varsinaisen jäsenen maksu, on kannatusjäsenen helppo siirtyä halutessaan jonkin yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi.

Toistaiseksi kannatusjäseniä on vähän, mutta jäsenlaji halutaan pitää mukana niitä varten, jotka haluavat tukea toimintaa, mutta eivät tällä hetkellä liity mukaan mihinkään tiettyyn yhdistykseen.

Muutos lautasella -teema jatkuu

Kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara esitteli vuoden 2026 toimintasuunnitelman.

– Muutos lautasella -teema jatkuu ensi vuonna. Martoilla on merkittävä rooli uusien ravitsemussuositusten viemisessä ihmisten arkeen.

Marttailuvuotta rytmittävät erilaiset kampanjat ja valtakunnallisesti näkyvät tapahtumat: Tammi-helmikuussa järjestetään jäsenhankintakampanja. Salovaaran mukaan tällä alkuvuoden kampanjalla on iso merkitys jäsenten hankkimisessa.

Marttailuviikkoa vietetään 23.–29.3.26, teemana on kuitu. Mahtava marttaralli kisataan 23.5.26 uusilla tehtävillä. Edellisen kerran Marttaralli toteutettiin elokuussa 2024 ja se osoittautui suosituksi.

– Tätä toivotaan myös jäsenkyselyssä, joka on parhaillaan meneillään: että tehdään yllättäviä juttuja.

Marttojen Kekrikekkerit 29.10.26 juhlistavat peltojen ja puutarhojen satoa.

Lisäksi kalenteriin merkitään useita perinteisiä tapahtumia, kuten Martan päivä 26.7. ja Valtakunnallinen sienipäivä elokuun viimeisenä lauantaina. Sieniviikkoja vietetään eri marttapiireissä mahdollisesti hieman eri aikoina, paikallisen sienitilanteen mukaan. Lokakuun on puurokuu -kampanjalla kiinnitetään huomio Marttojen kansainväliseen työhön.

Varautumiseen liittyen vahvistetaan muonituksen osaamista marttajärjestössä. Aiheeseen perehdytään ketjukoulutuksissa.

Lisäksi otetaan käyttöön vapaaehtoisten uusi koulutuspolku ja järjestetään vapaaehtoistoimintaan liittyvää perus- ja jatkokoulutusta.

Painettu Martat-lehti ilmestyy ensi vuonna neljä kertaa ja verkkolehdessä julkaistaan uutta aineistoa säännöllisesti.

Vuosi 2026 on välivuosi vaalivaikuttamisen osalta, mutta valmistautuminen vuoden 2027 eduskuntavaaleihin alkaa omien teemojen pohtimisella. Vaikuttaminen järjestökentän rahoituksen turvaamiseen jatkuu.

Strategiaa päivitetään tarpeen mukaan

Reija Salovaara käytti puheenvuoron myös Marttojen strategiaan liittyen. Käytössä on niin sanottu rullaava strategia, eli perustekstiin tehdään muutoksia tarpeen mukaan ja olosuhteiden niin vaatiessa.

Nykyinen, koko marttajärjestön yhteinen strategia on hyväksytty Marttaliiton vuosikokouksessa vuonna 2019. Asiakirjaan tehtiin yksi tekstikorjaus vuonna 2022. Marttaliiton hallitus ja piirien toiminnanjohtajat totesivat syksyllä 2024, että strategia on edelleen ajassa, mutta siihen on syytä tehdä joitakin tekstimuokkauksia. Marttaliiton hallitus hyväksyi tammikuun 2025 kokouksessaan tekstimuutokset.

Henkilövaali ratkesi arvalla

Hallituksen jäsenten vaalissa kahden ehdokkaan osalta hallituspaikka ratkaistiin arpomalla. Sekä Raija Pihlainen että Leena Valtonen saivat kumpikin 18 ääntä. Arpa ratkaisi tilanteen Pihlaisen hyväksi. Hän edustaa Keski-Suomen Marttoja.

Erovuoroisista jäsenistä jatkokauden lunastivat Tiia Ojala Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martoista, Katja Rippstein Lounais-Suomen Martoista ja Emilia Särkiniemi Häme-Pirkanmaan Martoista.

Hallituksessa jatkavat vuosikokouksessa 2024 valitut puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen sekä jäsenet Marianne Anttila Lapin Martoista, Marika Hurskainen Pohjois-Karjalan Martoista, Ulla Parviainen Kaakkois-Suomen Martoista ja Taina Raiski Uudenmaan Martoista.

Savon Marttojen edustaja Sonja Haapakoski jätti hallituksen kahdeksan vuoden työskentelyn jälkeen.