Minun astiakaappini: Aarteet arkikäytössä

Mummu kattoi kauneimmat astiansa pöytään vain juhlapäivinä, mutta Anna-Mia Rinne-Saarisella ne ovat jokapäiväisessä käytössä. Perintöastiat tuovat hänen arkeensa iloa ja ihania lapsuusmuistoja mummulasta. 

– Saanko syödä puuron tuollaiselta lautaselta, pikkuinen Anna-Mia pyysi mummulta ja osoitti astiakaapin ylähyllylle. Siellä mummu piti Arabian keittolautasia, jotka oli saanut papan kanssa häälahjaksi. 

Tottahan mummu heltyi pikkutytön pyyntöön, ja Anna-Mia sai syödä suklaapuuronsa kauniilta lautaselta. 

Kun Anna-Mia Rinne-Saarinen aikuistui, mummu alkoi lahjoittaa hänelle kauniita astioitaan. Ensin maitokannun, sitten keittolautaset ja kahvikuppeja. 

– Kun olet niistä aina niin tykännyt, mummu sanoi. 

Anna-Mian keittiössä mummun lautaset ovat nyt jokapäiväisessä käytössä. Niiden kaveriksi on kertynyt muita vanhoja astioita, joita hän on saanut ja hankkinut. 

Laadukkaat perintöastiat ovat kestäneet hyvin jokapäiväistä käyttöä ja jopa konepesua. Yhtään mummun keittolautasta ei ole mennyt rikki eivätkä niiden hempeät värit ole koneessa haalistuneet. 

Anna-Mia käyn usein tarkistamassa vanhojen tavaroiden liikkeiden valikoimat. 

– Jos en osta mitään itselle, saatan löytää kivoja lahjoja. Tykkään itsekin saada lahjaksi kierrätettyä. Se on ekologista, ja vanhat esineet ovat minusta kauniita. 

Kierrätyslahjoja Anna-Mia ostaa vaikkapa lapsilleen. Teini-iässä nämä marisivat, että miksi meillä kaikki on tällaista vanhaa. Nyt aikuisina he ovat alkaneet arvostaa vanhojen esineiden kauneutta. 

– Tykkään pitää kauniit tavarat esillä ja käytössä. Ne tekevät arjesta kauniimpaa ja juhlavampaa. Hyvä arki on elämässä tärkeintä. 

– Sisustamisessa olen kaikkea muuta kuin minimalisti, mutta silti kaikki astiat eivät mahdu kerralla näkyviin. Välillä kierrätän esineitä pöydältä kaappiin ja toisia tilalle. 

Anna-Mian rakkain astia on liki satavuotias Arabian maitokannu. 

– Tämä on ensimmäinen astia, jonka mummu minulle lahjoitti. Purjelaivan kuva tekee kannusta aika erikoisen. 

Myöhemmin Anna-Mia on hankkinut lisää maitokannuja. Alle litran vetoiset kannut toimivat hyvin isommissa kahvituksissa. 

Anna-Mia perusti miehensä Kimmon kanssa viisi vuotta sitten kodin kellariin kahvipaahtimon, Askaisten Prännärin. 

– Prännäri on kahvin paahtamiseen hellalla käytetty rasia, jollainen on aikoinaan ollut joka talossa. Oma prännärimme kiertää milloin missäkin myyntipisteessä. Kahvin paahtamiseen käytämme isoa, kaasulla ja sähköllä toimivaa konetta. 

On kiva valita oma kahvikuppi tunnelman mukaan.

Kun paahtimoon tulee maistelijoita tai siellä pidetään pop up -kahvilaa, heillekin katetaan pöytään vanhat kupit.

– Kaunis kattaus on osa elämystä. On kiva valita oma kuppi tunnelman mukaan, tietää Anna-Mia, joka opettaa matkailua, tapahtumatuotantoa ja ohjelmapalvelualaa. 

Vanhat kupit henkivät kestävää elämäntapaa, joka on yrittäjille tärkeä asia. Paahtimossa kaikki kierrätetään: juuttikankaisista kahvisäkeistä tehdään kauppakasseja, essuja ja patalappuja, pavuista paahtaessa irtoava puru päätyy kasvimaalle lannoitteeksi ja kahvisäkkien muoviset sisäpussit roskapusseiksi. 

Juttu on julkaistu alun perin painetussa Martat-lehdessä 1/2024.