Martat soittivat Nasdaqin kelloja tasa-arvon puolesta

Martat soittivat tasa-arvokelloja Helsingin Nasdaqissa, kuvassa vasemmalta oikealle Elsie Kivikoski, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, Marjukka Mikkola ja Oulunkylän Marttojen Anne Merisaari-Vari.

Nasdaq Helsinki kutsui Martat pörssiin kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi järjestettävään Ring the Bell for Gender Equality -tilaisuuteen.

Martat soittivat tasa-arvokelloja ensimmäistä kertaa Helsingin Nasdaqissa vuoden 2025 Sijoitusteko -palkinnon ja naisten taloudellisen aseman vahvistamisen kunniaksi.

Tilaisuuteen osallistui laaja joukko Uudenmaan Marttoja Helsingistä ja Espoosta. Yhdessä he edustivat sukupuolten tasa-arvoa ja oman taloudenhallinnan osaamista. Mukana olivat Matinkylän, Suurpellon, Latokosken, Oulunkylän, Vartiokylän, Myllypuron, Lauttasaaren ja ProMarttojen jäsenet, jotka toimivat 127-vuotiaan järjestön hyväksi.

Kuvassa yhdistysten edustajat satunnaisessa järjestyksessä. Matinkylän Martat: Marjukka Mikkola, Aino Auvinen, Pirkko Kujanpää, Tuula Toikko- Laitinen, Liisa Hyttinen, Tuija Oinonen, Hannele Kivikoski, Elsie Kivikoski, Annika Gröngroos. Lauttasaaren Martat: Arja Tuokko, Helena Taskinen, Elina Helin, Helvi Hovi, Irja Mantila, Kati Sjöberg, Maiju Helin, Marja Rahikainen, Merja Kujala, Riitta Kiesi, Maritta Rantala. Suurpellon Martat: Ritva Niinimäki, Riitta Scheiman, Marja Korpimäki. Kuvassa myös Anne Merisaari-Varis, Sari Jusslin sekä Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

Puheenvuoroja tasa-arvosta

Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilältä, UN Women Finlandin Laura Åvallilta sekä UN Global Compact Network Finlandin Maria Sangderilta.

Jokaisella sukupuolesta riippumatta on oltava samat mahdollisuudet, oikeudet ja arvostus.

Marttaliiton pääsihteeri käsitteli puheessaan järjestön tasa-arvohistoriaa ja tekoja, korostaen, että tasa-arvo ei tarkoita kilpailua sukupuolten välillä.

– Jokaisella sukupuolesta riippumatta on oltava samat mahdollisuudet, oikeudet ja arvostus, Heikkilä sanoi.

Vaikka globaalisti tasa-arvossa on tapahtunut sekä edistystä että takapakkia, monilla alueilla on edelleen merkittäviä haasteita, kuten palkkatasa-arvo, johtopaikkojen jakautuminen, hoivavastuun epätasainen jakautuminen ja sukupuolittunut väkivalta. Suomessa naiset kohtaavat edelleen rakenteellisia ja arjen esteitä erityisesti työelämän rakenteissa, hoivavastuussa, palkka- ja eläke-eroissa sekä väkivallan ehkäisyssä.

Tasa-arvo ei ole mikään ideologia. Se on menestyvän yhteiskunnan perusedellytys, edistyksen kiihdyttäjä, rauhan rakentaja.

UN Womenin Laura Åvall korosti puheessaan tasa-arvon merkitystä yhteiskunnalle.

– Tasa-arvo ei ole mikään ideologia. Se on menestyvän yhteiskunnan perusedellytys, edistyksen kiihdyttäjä, rauhan rakentaja, Åvall korosti.

Åvallin mukaan tuoreet YK-tilastot osoittavat, että naisilla on maailmanlaajuisesti vain noin 64 prosenttia niistä oikeuksista, jotka miehillä lain mukaan on. Epäkohdat ovat juurtuneet syvälle: yli puolessa maailman maista raiskauslainsäädäntö ei perustu suostumukseen, lähes kolme neljästä maasta sallii tyttöjen pakottamisen avioliittoon, ja 44 prosenttia valtioista ei takaa samapalkkaisuutta samanarvoisesta työstä. Monissa maissa naisilla on oikeudellisia esteitä esimerkiksi omistaa omaisuutta, hakea avioeroa tai liikkua vapaasti. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat konfliktialueiden läheisyydessä elävät lähes 680 miljoonaa naista ja tyttöä.

Kansainvälinen kampanja pörsseissä

Pörssien kansainväliseen kattojärjestöön World Federation of Exchanges (WFE) kuuluva kampanja juhlisti jo kahdettatoista kertaa kansainvälistä naistenpäivää eri puolilla maailmaa. WFE:n koordinoima kampanja kokosi yli sata pörssiä ja selvitysyhteisöä korostamaan naisten merkitystä sijoittajina, johtajina ja markkinoiden kehittäjinä.

Nasdaqin Pohjoismaiden ja Baltian pörssit osallistuvat tapahtumiin edistääkseen tasa-arvoa ja vahvistaakseen naisten näkyvyyttä rahoitusmarkkinoilla. Tavoitteena on muistuttaa, että avoimet ja luotettavat markkinat perustuvat monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.

Alli Nissinen (vas.) ja Lucina Hagman, koulun johtajatar 1899-1935. Uuden Yhteiskoulun opettajakunnan kuvassa vuonna 1901.

Martat 127 vuotta tasa-arvon puolesta

Marttaliitto perustettiin vuonna 1899 edistämään naisten sivistystä, arjen osaamista ja yhteiskunnallista osallistumista. Alusta lähtien martat kannustivat naisia kouluttautumaan, vaikuttamaan yhteiskunnassa ja käyttämään poliittisia oikeuksiaan, kuten äänioikeutta.

1900-luvun alussa martat kouluttivat erityisesti maaseudun naisia kotitalous-, ravitsemus- ja taloudenhoitotaidoissa, mikä vahvisti naisten asemaa perheissä ja yhteiskunnassa. Sota-aikana ja sen jälkeen martat tukivat perheiden arkea ja hyvinvointia, mikä oli tärkeää koko yhteiskunnan jälleenrakentamisessa.

Myöhemmin marttajärjestö ja Martat-lehti ovat käsitelleet muun muassa työelämän tasa-arvoa, kuluttajataitoja, taloudellista osaamista ja kestävää elämäntapaa. Viime vuosikymmeninä martat ovat korostaneet yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja kaikkien ihmisten osallisuutta.

Perustajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen uskoivat, että naisten koulutus ja osallistuminen yhteiskuntaan vahvistaa koko kansakuntaa. Martat ovat 127 vuoden ajan edistäneet tasa-arvoa lisäämällä naisten koulutusta, vaikutusmahdollisuuksia ja arjen hyvinvointia sekä ylläpitämällä tasa-arvokeskustelua mediassa ja kansalaisyhteiskunnassa.

Vaikka maailma ei ole vielä valmis, suomalaisilla naisilla on tänä päivänä enemmän mahdollisuuksia kuin millään edeltävällä sukupolvella.

Teksti: Marianne Heikkilä

Kuvat: Jani Laukkanen