Martat näyttävät suuntaa – Kestävän arjen taidot hallussa

Muutos kohti kestävämpää elämäntapaa on käynnissä, verkkaisesti. Martat ovat tutkimuksen perusteella asiassa edelläkävijöitä.

Marttaliiton teettämä Kestävä arki -kyselytutkimus, järjestyksessä neljäs, osoittaa, että suomalaiset ovat kyllä tietoisia kestävän arjen valinnoista, mutta kulutustottumukset ja asenteet muuttuvat hitaasti. Kestävä arki -tutkimuksia on tehty marttajärjestössä vuodesta 2017 lähtien. Niissä selvitetään marttajärjestön jäsenten ja muiden kuluttajien arvoja ja asenteita.

Kasviksista kiinnostuneet sienestäjät

Martat toimivat terveellisen, turvallisen, herkullisen, taloudellisen, eettisen ja ekologisen ruoan lähettiläinä. Tutkimuksen perusteella martat toteuttavat näitä arvoja myös käytännössä. Muihin vastaajiin verattuna martat suosivat enemmän sesonkiruokia, lisäävät kasviksia ruokavalioonsa ja vähentävät lihankulutusta. Martat kokeilevat innokkaammin kasvisruokareseptejä ja sienestävät ahkerammin kuin keskivertokansalaiset.

Valtaosa kaikista tutkimukseen osallistuneista ilmoitti olevansa sekasyöjiä. Martoissa oli muuta väestöä enemmän kasvissyöjiä tai henkilöitä, jotka syövät lihaa harvoin.

Kaikkien vastaajien mielestä tärkeimpiä kriteereitä ruoan ostamisessa ovat maku ja kotimaisuus. Martoille terveellisyys on tärkeämpää kuin edullisuus. Luomutuotteiden suosio on melko vähäistä kaikissa vastaajaryhmissä.

Taitoja tarvitaan

Kestävä elämäntapa kysyy käytännön taitoja; juuri niitä, joita Martat kotitalousneuvonnassaan vahvistavat. Kestävä arki -tutkimuksen mukaan moni ei esimerkiksi koe osaavansa valmistaa maukasta kasvisruokaa.

Ruokahävikin vähentäminen koetaan tärkeäksi. Tutkimukseen osallistuneista erityisesti martat paneutuvat asiaan esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset ja ateriat etukäteen.

Kaikki vastaajat ilmoittavat suosivansa kotimaista ruokaa ja runsaskuituisia viljoja. Kolmen päivän kotivara on yleisesti hyvässä kunnossa.

Energiaan kiinnitetään huomiota

Kyselyyn vastanneet ilmoittavat noudattavansa pesuaineiden annostusohjeita ja pitävänsä energiatehokkuutta tärkeänä kriteerinä kodinkonehankinnoissa. Lämpimän käyttöveden ja energian kulutukseen kiinnitetään yleisesti huomiota.

Ruoanvalmistuksessa martat ottavat energiatehokkuuden huomioon useammin kuin muut vastaajat. Vaihtoehtoisten pesuaineiden, kuten etikan ja soodan, käyttö ei ole kovin yleistä, mutta kuitenkin tutumpaa martoille kuin muille.

Vastuullinen kuluttaminen näkyy myös erilaisten kulutustavaroiden hankinnoissa. Kaikki vastaajat pidentävät vaatteiden käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla. Uusia sisustustuotteita hankitaan lähinnä rikkoutuneiden tilalle. Martat valitsevat ympäristömerkittyjä tuotteita ja ovat muita vastaajia useammin valmiita myös maksamaan niistä korkeampaa hintaa.

Esimerkillistä tekstiilien lajittelua

Suomalaiset ilmoittavat lajittelevansa kiitettävästi eri materiaaleja. Martat ovat erityisen aktiivisia lajittelijoita, varsinkin tekstiilien osalta. Edelliseen kyselyyn (2021) verrattuna martat ovat lisänneet erityisesti biojätteen ja tekstiilien lajittelua. Muiden vastaajien keskuudessa lisäystä on ollut biojätteen, käyttökelpoisten tekstiilien, vaarallisten jätteiden ja pienelektroniikan, kuten lamppujen, lajittelussa.

Muovipakkausten lajittelu on kaikilla vastaajilla lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2017, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran.

Jos lajittelu jää tekemättä, yleisimmät syyt ovat tilanpuute ja pitkä matka kierrätyspisteelle. Avoimissa vastauksissa mainittiin syiksi muun muassa kertyvän jätteen pieni määrä ja biojätteeseen liittyvät hajuhaitat.

Vaikka kyselyyn vastanneet lajittelevat monia jätejakeita, on tarpeen edelleen tehostaa lajittelua kodeissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotitalouksien olisi ollut mahdollista lajitella sekajätteestään yli 70 prosenttia eri jakeisiin. Tämä selviää viimeisimmästä Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) tekemästä sekajätteen koostumustutkimuksesta.

Komposteja, viljelmiä, vieraslajien torjuntaa

Kompostointiin suhtaudutaan kyselyn perusteella myönteisesti, mutta käytännön tekoihin asenne ei vielä ole siirtynyt. Martat harjoittavat kompostointia ja kasvattavat syötäviä kasveja aktiivisemmin kuin muut tutkimukseen osallistuneet.

Martat edistävät luonnon monimuotoisuutta muun muassa osallistumalla vieraslajien torjumiseen, kasvattamalla pölyttäjille tärkeitä kasveja, korvaamalla nurmikon niityllä tai jättämällä tietoisesti pihan alueita hoitamatta. Martat myös suosivat luonnonmukaisia viljelytapoja kotipuutarhassaan.

Ilahduttavaa oli, että yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt jonkin teon luonnon monimuotoisuuden hyväksi, ja kaikista vastaajistakin lähes 75 prosenttia.

Jokaisen mahdollisuus, kaikkien velvollisuus

Ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää sekä rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa että yksilöiden toimia. Omien ympäristövaikutusten arviointiin tarvitaan myös tietoa, mutta vain harva kyselyyn vastanneista oli arvioinut omia kasvihuonepäästöjään.

Arvoilla ja asenteilla on keskeinen rooli, kun siirrytään kohti kestävämpää elämäntapaa. Tältä osin kyselyn tulokset kertovat lohduttavaa viestiä: vastaajat uskovat, että yksilöllä on vaikutusmahdollisuus ympäristöasioissa, ja että ilmastonmuutoksen torjuminen on jokaisen velvollisuus. Martat ovat vielä muita vahvemmin samaa mieltä näiden väittämien kanssa.

Myös päättäjiltä osataan vaatia ympäristöasioihin tarttumista. Ympäristönäkökulman merkitys oman ehdokkaan valinnassa eri vaaleissa on kasvanut kummassakin ryhmässä aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

Teko kerrallaan

Kohti kestävämpää tulevaisuutta edetään pieni teko kerrallaan. Martat näyttävät suuntaa ja voivat esimerkillään vauhdittaa muutosta myös lähiyhteisössään. Valmiudet ja mahdollisuudet kestävämpään arkeen ja kuluttamiseen ovat olemassa, mutta lisää tekoja tarvitaan jokaiselta.