Martan mokapala: Montako niitä pitikään olla?

Moni martta on kätevä, pätevä ja etevä. Mutta joskus marttakin mokaa. Puuro palaa pohjaan, viherkasvi kuukahtaa kuivuuteen, villapaidat kutistuvat kuumassa pesuohjelmassa… Martan mokapala ei naureskele kenenkään kustannuksella, vaan kertoo enemminkin, että tekevälle sattuu. Ja jos hyvin käy, niin virheistä myös oppii.

Piirros lankakerästä, kutimista ja lääketableteista.
Kuva: Mirva Malmgren

Minulla on tapana pitää kudin aina mukana, koska en siedä joutilaisuutta. Neulon telkkaria katsoessa ja kun mies ajaa autoa. Neulon myös sairaalassa, koska en halua vain maata. 

Kerran olin tullut vatsaleikkauksen jälkeen teho-osastolle ja minulla oli kova kipulääkitys. Olin niin tokkurassa, että neuloin villasukkaan kaksi kantapäätä. Se oli kuin U-kirjain. 

Ensimmäinen kantapää oli naisen kokoa ja toinen tuplakokoinen, miehelle sopiva. Sukka oli niin jännän näköinen, että nauroin ihan jäätävästi. En raaskinut purkaa tekelettä ennen kuin lankani loppuivat. 

Mokani aiheutti hivenen hilpeyttä myös osastolla. Kirurgi ehdotti, että kun ensimmäinen kantapää kuluu, käyttöön voi ottaa toisen. 

Kantapään kautta, 52 

Paljasta meille mokasi

Martan mokapala ei naureskele kenenkään kustannuksella, vaan kertoo enemminkin, että tekevälle sattuu. Ja jos hyvin käy, niin virheistä myös oppii. 

  • Jos tahdot, liitä mukaan kuvasi, julkaisemme sen. Ja jos mokahetkestä on jopa olemassa kuva, lähetä ihmeessä sekin!
    Max. tiedoston koko: 29 MB.
  • Kerro halutessasi nimesi ja ikäsi, voit myös olla anonyymi.