Martan lakitieto: Perukirja ja perunkirjoitus

Perunkirjoitus täytyy poikkeuksetta toimittaa henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksessa syntyy perukirja. 

Mikä on perukirja?

Perukirja on yhteenveto vainajan omaisuudesta, varoista ja veloista. Se toimii veroilmoituksena, jonka perusteella verottaja määrä perillisten perintöverotuksen. Perukirja on myös kuolinpesän osakasluettelo, sillä siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Vasta perunkirjoituksen jälkeen voidaan omaisuutta jakaa perillisille. 

Mikä on määräaika?

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tähän voidaan perustellusta syystä hakea jatkoaikaa verohallinnolta. Perusteltu syy on esimerkiksi se, että virkatodistusten toimittamisissa on merkittäviä viiveitä. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu kuolinpesän osakkaalle, jos kuolinpesä on velkainen. Velvollisuus ryhtyä perunkirjoituksen toimittamiseen tai alkuun saattamiseen kuuluu yleensä leskelle, lapsille tai muulle vainajan lähipiirille. 

Kenen vastuulla?

Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa 

  • se kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on 
  • pesänselvittäjä 
  • vainajan määräämä testamentin toimeenpanija 
  • tai muu henkilö, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu. 

Käytännössä vainajan lähipiiri yleensä sopii, kuka ottaa hoitaakseen perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt. Usein järjestäjä on joko leski tai joku vainajan lapsista tai sisaruksista. 

Mitä asiakirjoja tarvitaan?

Perunkirjoitukseen tarvitaan:

  • Vainajan ja kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset ja sukuselvitykset. Vainajasta tulee hankkia katkeamaton sukuselvitys jokaiselta paikkakunnalta, jolla hän on ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään. Myös kuolinpesän osakkaista tarvitaan virkatodistukset siltä paikkakunnalta, jolla he ovat kirjoilla. Virkatodistukset ja sukuselvitykset saadaan joko Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta, jos kyseessä ovat seurakunnan jäsenet. 
  • Jos joku kuolinpesän osakas luopuu perinnöstä rintaperillistensä hyväksi, tarvitaan myös heistä sukuselvitykset 15-vuotiaasta saakka. 
  • Tiedot vainajan varoista ja veloista pankeista 
  • Tiedot vainajan mahdollisista muista varoista, kuten asunnosta, autosta, kesämökistä tms. Perukirjassa on mainittava varojen käypä arvo. Kiinteistöjen ja huoneistojen arvon määrityksessä auttavat tarvittaessa kiinteistönvälittäjät. 
  • Jos vainajan aviopuoliso on elossa, tarvitaan tiedot lesken varoista ja veloista.

Mitä seuraa laiminlyönnistä?

Verohallinto voi määrätä perilliselle perintöveron pelkän arvion perusteella, mikäli perunkirjoitus jää tekemättä tai myöhästyy. Lisäksi verohallinto voi määrätä perilliselle veronkorotuksen perunkirjoituksen myöhästymisestä. 

Kuka tekee perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Kannattaa ottaa huomioon, että jos perukirjan laativat ammattitaidottomat henkilöt, siitä voi seurata ongelmia perintöverojen määräytymisessä, perinnönjaossa ja omaisuuden myyntitilanteissa. 

Mitä perunkirjoitus maksaa lakimiehen tekemänä?

Jos perunkirjoitus annetaan lakimiehen tehtäväksi, hinta vaihtelee sen mukaan, hoitaako lakitoimisto kaiken työn, vai tilaako teettäjä itse esimerkiksi virka- ja saldotodistukset. Keskimääräinen keskihinta helpolle perunkirjoitukselle, kun omaisuutta ja perillisiä on vähän, on noin 900 euroa. 

Juttu on ilmestynyt aiemmin Martat-lehdessä 1/2022 ja sitä on päivitetty helmikuussa 2024.

Nainen sinisessä paidassa istuu nahkatuolissa ja katsoo selkänojan yli, jalat ristissä. Hänen takana on suuri kasvi.
Teksti: Tuula Rainto

Artikkelin kirjoittaja Tuula Rainto työskentelee asianajajana lakiasiaintoimisto Amoksessa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös