Martan lakitieto: Perintövero

Perintöveron määrä riippuu perityn omaisuuden arvosta. Omaisuuden laatu ei vaikuta perintöveroon. 

Miten perintövero määräytyy?

Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perimysjärjestys määräytyy sukulaisuussuhteesta perinnönjättäjään ja vaikuttaa perintöveroluokkaan. Perimysjärjestys on lakimääräinen, mutta siihen voi vaikuttaa testamentilla. Veron määrä riippuu perityn omaisuuden arvosta. 

Mitä ovat veroluokat?

Perijät ja testamentin saajat on jaettu veroluokkiin sen mukaan, mitä sukua he ovat perinnönjättäjälle. Avopuoliso perii ainoastaan ja vain silloin, jos perittävä on tehnyt testamentin avopuolison hyväksi. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa, avopuoliso kuuluu I:een perintöveroluokkaan, muissa tapauksissa II:een. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hänen hyväkseen on tehty testamentti.

I VEROLUOKKA

Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapset ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti ja isovanhemmat. Avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. 

II VEROLUOKKA 

Kaikki muut: esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso yleensä. 

Paljonko veroa maksetaan?

Kuka tahansa voi ja saa Suomessa periä alle 20 000 euroa ilman perintöveroa. Jos leski perii puolisonsa, hänen verovapaa osuutensa on 90 000–109 999,99 euroa, riippuen perinnön suuruudesta. Näiden summien jälkeen alkaa perintöverotus Verohallinnon perintöveroasteikon mukaan. 

Veron määrä riippuu siis perityn omaisuuden arvosta. Perukirjasta selviää vainajan jättämän omaisuuden määrä eli se, mistä perijää tullaan verottamaan. Omaisuuden laatu ei vaikuta perintöveroon. 

Käytä laskuria

Mikäli tiedät summan tai arvion summasta, jota olet perimässä, voit selvittää perintöveron määrän Verohallinnon laskurilla.

Juttu on ilmestynyt aiemmin Martat-lehdessä 6/2020 ja sitä on päivitetty helmikuussa 2024.

Artikkelin kirjoittaja Tuula Rainto työskentelee asianajajana lakiasiaintoimisto Amoksessa.