Kohti tervettä ruokasuhdetta – Suhtaudu syömiseen joustavasti

Syömisessä ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. On tärkeää suhtautua sallivasti sekä omaa ateriointia että muiden valintoja kohtaan.

Ruoka ja syöminen ovat olennaisia osia elämässämme. Niihin liittyvät valinnat eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia. Suhtautumisemme ruokaan muokkautuu vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa ja kuvastaa yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja normeja.

Tätä ilmiötä on hiljattain alettu kuvailla ruokasuhde-käsitteellä. Ruokasuhde on laaja kokonaisuus, johon liittyvät muun muassa ruokaan ja syömiseen liittyvät ajatukset, uskomukset, tunteet, arvot, normit, tavoitteet ja tavat sekä kehonkuvan ja syömisen välinen yhteys.

Ruokasuhteen tukeminen on nostettu osaksi suomalaisen ruokakasvatuksen tavoitteita, kuten kansallisia ravitsemussuosituksia. Jotta ruokasuhteen muovautumista voidaan tukea, on olennaista ymmärtää, mitä ominaisuuksia tavoiteltavaan tai terveeseen ruokasuhteeseen voi kuulua. Vastausta on etsitty tuoreessa maisterintutkielmassa, jossa ammattilaiset ja opiskelijat tuovat esiin näkemyksiään asiasta. Seuraavat lainaukset ovat peräisin tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden oppimispäiväkirjoista.

”Ei ole yhtä ainutta oikeaa ruokasuhdetta. Ruokasuhteet voi erota suuresti ihmisten välillä ja samaan aikaan olla terveitä.”

Ei ole olemassa yhtä täydellistä ruokasuhteen mallia, joka koskee kaikkia ihmisiä ja pysyy samanlaisena läpi elämän. Se ilmentyy eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa, ja voi muuttua ja kehittyä. Terve ruokasuhde on jokaisella yksilöllinen, ainutlaatuinen ja henkilökohtainen.

”Ajattelisin, että terveessä ruokasuhteessa ihminen on ymmärtäväinen ja armollinen itselleen.”

Terveessä ruokasuhteessa omaa syömistä ja ruokasuhdetta tarkastellaan rehellisesti ja armollisesti. Epätäydellisyyttä ymmärretään ja hyväksytään. Sekä omiin että muiden ruokavalintoihin suhtaudutaan joustavasti, sallivasti ja ystävällisesti.

”Terve ruokasuhde on inhimillinen. Se antaa varaa joustaa sekä elää tilanteen mukaan.”

Terveessä ruokasuhteessa syödään nauttien ruoasta ja huomioidaan kehon tarpeet. Ruokavalio on monipuolinen ja edistää fyysistä hyvinvointia.

Ruoka ja syöminen eivät hallitse ihmisen elämää tai ajatuksia. Ruokailuun ei liity esimerkiksi pakonomaisuutta, tiukkoja rajoituksia, vaatimuksia tai itsensä piiskaamista eikä negatiivisia tunnekokemuksia, kuten epäonnistumista tai syyllisyyttä.

”Ruokasuhdetta voi ajatella janana, jossa terve ruokasuhde on keskellä.”

Terveeseen ruokasuhteeseen kuuluu tasapainoilu. Monet eri tekijät ohjaavat syömistä: tieto (esimerkiksi ravitsemussuositukset), kehon ilmaisemat tarpeet (kuten nälän ja kylläisyyden tunteet), mieli (muun muassa mielihyvän, nautinnon ja ruoan tuottaman ilon tunteet) sekä sosiaalinen elämä. Kun tasapainoilu näiden tekijöiden välillä onnistuu, syöminen on monipuolista, riittävää ja säännöllistä. Jos eri osa-alueiden välillä on epätasapainoa – jos vaikka tiedon merkitys korostuu – terveeseen ruokasuhteeseen voi ilmaantua haasteita.

”Mielestäni henkilöllä on terve ruokasuhde silloin, kun hän kokee, että ruoka on sekä ilon että hyvinvoinnin lähde.””Terve ruokasuhde merkitsee minulle tasapainoisuutta. Ei ehdottomuuksia, ei totaalista kieltäytymistä, ei rankkoja dieettejä, ei ylensyömistä tai jatkuvaa herkuttelua. Sellainen balanssi ruoan suhteen. Terveesti ruokaan suhtautuva ihminen ei ota paineita ruokailusta, ei ahdistu ruokailutilanteista, eikä koe huonoa omaatuntoa syömisestä.”

Tärkeät roolimallit

Aikuisten antaman roolimallin ja toiminnan merkitystä lasten ja nuorten ruokakasvatuksessa ei voi korostaa liikaa. Ruokakasvattajien olisi hyvä tiedostaa oman ruokasuhteensa eri puolet ja niiden vaikutus työskentelyynsä.

Ruokakasvatuksessa on tärkeää välttää ruokasuhteen arvottamista esimerkiksi ”terveeseen”, ”hyvään” tai ”oikeanlaiseen”.

Terve ruokasuhde on yksilöllinen ja monitahoinen ilmiö. On tärkeää vahvistaa ajatusta, että ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa ruokasuhdetta, ja että suhde ruokaan voi vaihdella eri elämäntilanteissa.

Sen sijaan, että tavoitteena pidetään tietynlaista syömistä, on tärkeämpää suhtautua myötätuntoisesti omaan ruokasuhteeseen. On merkityksellistä tavoitella tasapainoa ja puhua ruokasuhteesta, joka on yksilöllinen ja henkilökohtainen, ja joka voi ilmentyä eri tavoin eri ihmisillä.

Terveessä ruokasuhteessa:

• tarkastellaan omaa syömistä rehellisesti ja armollisesti
• hyväksytään oman ruokasuhteen epätäydellisyyttä
• suhtaudutaan ruokaan ja syömiseen joustavasti ja sallivasti
• nautitaan ruoasta ja huomioidaan kehon tarpeet
• syödään fyysistä hyvinvointia edistävästi.