”Hyvänen aika: tämähän on juuri sitä, mitä minä haluan tehdä!”

Taina Raiski liikuttuu, kun hän miettii, mitkä puolet Martoissa ovat hänelle tärkeimpiä.

– Kun Martat perustettiin silloin 125 vuotta sitten, perustajat päättivät kääriä hihat ja tehdä jotakin heille tärkeiden asioiden puolesta. Tämä sama käytännönläheinen toiminta on marttailussa edelleen tärkeää, pienillä asioilla tehdään itseä, kaveria, koko Suomea tai koko maailmaa auttavia asioita, hän kertoo.

Taina on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja työelämässä. Töidensä kautta hän on myös mukana Helsingin Ekonomien toiminnassa ja kun ekonomit olivat menossa vierailulle Marttaliiton toimistolle vuonna 2010, Taina lähti reissulle mukaan.

– Kuuntelin muiden kanssa Marianne Heikkilän (Marttaliiton pääsihteeri) esitystä Martoista ja totesin, että hyvänen aika: tämähän on juuri sitä, mitä minä haluan tehdä!

Taina asuu Helsingin Herttoniemessä, joten hän aloitti oman yhdistyksensä etsimisen ensin lähellä sijaitsevia paikallisyhdistyksistä. Mikään yhdistys ei vain tuntunut omalta tai ei sopinut hänen työaikatauluunsa. Lopulta Taina päätti, että perustaisi oman yhdistyksen.

– Sain Helsingin Ekonomien kautta välitettyä vierailulle osallistuneille tiedon siitä, että olemme perustamassa uutta marttayhdistystä. Ensimmäiseen tapaamiseen tulikin jo 13 ihmistä ja siitä syntyi ProMartat.

Tärkeintä eivät ole vain juhlalliset tilaisuudet, vaan se arkinen toiminta.

ProMarttojen nimelle voi löytää monta merkitystä: pro on lyhennys sanasta professional eli ammattilainen, sillä yhdistyksen jäsenet ovat tai olivat ammattilaisia omalla alallaan; voi myös ajatella ProMarttojen olevan professional marttoja eli ammattilaisia marttailussa; pro voi myös tarkoittaa jonkin asian kannattamista, joten ProMarttojen jäsenet ovat martta-aatteen kannattajia.

– Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta tarkoituksena on, että ProMarttojen toiminta sopii juuri meille töissä aktiivisesti käyville, jotka haluavat myös olla mukana marttailussa.

Tainasta onkin vuosien saatossa tullut ammattilaismartta, sillä oman yhdistyksen perustamisen lisäksi hän on ollut Uudemaan marttapiirin hallituksessa ja on nykyään myös Marttaliiton hallituksessa. Hän on päässyt marttailun kautta ainutlaatuisiin tapahtumiin, kuten emännöimään presidentti Tarja Halosta vuonna 2017, kun presidentti oli kutsuttu puhumaan ProMarttojen, Anarkistimarttojen ja Kantin Marttojen yhdessä järjestämään Suomi 100-seminaariin.

– Mutta tärkeintä eivät ole vain juhlalliset tilaisuudet, vaan se arkinen toiminta. Ei jäädä filosofoimaan vaan kääritään ne hihat ja ryhdytään toimeen marttojen arvojen mukaisella tavalla.

Jos marttailun aatteet tuntuvat omalta, niin rohkeasti mukaan vain!

Suurin kantava voima Martoissa Tainan mukaan on yhteisöllisyys. Se näkyy kaikessa marttatoiminnassa, isossa ja pienessä mittakaavassa. Harvoin eteen tulevat ongelmat ratkeavat yksin pohtien, vaan voimaa ja apua saa ympärillä olevista marttatovereista.

– Kaikki me olemme samanarvoisia, kun yhdessä marttaillaan. Vaikka olisi kolmannen sukupolven martta tai täysin ensikertalainen, olisi 50 lapsenlasta tai vapaaehtoisesti lapseton, tai jos on työelämässä tai eläkkeellä, me olemme kaikki samalla lähtöviivalla marttoina.

Siksi Taina suosittelee marttailun kokeilemista kaikille iästä, sukupuolesta, äidinkielestä tai elämänvaiheesta riippumatta. Hän myös kannustaa perustamaan oman marttayhdistyksen tai toimintaryhmän, jos oikean tuntuista porukkaa ei löydy jo olemassa olevista yhdistyksistä.

– Meillä ei ole mitään pääsyvaatimuksia. Jos marttailun aatteet tuntuvat omalta, niin rohkeasti mukaan vain!