Ei vara venettä kaada – näin varautuminen arjen häiriötilanteisiin onnistuu

Saako vessaa vetää sähkökatkon aikana? Miksi patteriradio olisi hyvä omistaa? Lauantaina 7.2. vietettävä vuosittainen varautumispäivä muistuttaa, että varautuminen on myös taitoja – ja että jokaisen kotitalouden suositellaan pärjäävän vähintään 72 tuntia omin avuin. Kaakkois-Suomen Marttojen Jenny Moilanen koulutti Villa Jaakkolassa osallistujia arjen häiriötilanteisiin Parempi vara -hankkeen puitteissa ja opetti käytännön vinkkejä kotivaraan, turvallisuuteen ja mielen hyvinvointiin sähkökatkojen, tulipalojen ja muiden yllätyksien varalle.

Koulutuksen Villa Jaakkolassa veti Kaakkois-Suomen Marttojen projektipäällikkö Jenny Moilanen.

Pöydälle on kerätty tavaroita ja ruoka-aineita. On herneproteiinia, tölkkiananasta ja gluteenittomia jauhoja. Puuronkeittoon löytyy kaurahiutaleita ja dynamolamppuun pattereita. Lemmikeillekin on tarjolla hyvin säilyvää valmisruokaa.
– Pullovettä on hyvä olla kotivarana runsaasti. Vettä tarvitaan aina. Kaurahiutaleet olisi kurja syödä kuivina, Kaakkois-Suomen Marttojen projektipäällikkö Jenny Moilanen kertoo.

Marraskuussa Villa Jaakkolassa, Reitkallin kylässä, osallistujat saivat oppia varautumaan arjen häiriötilanteisiin. Koulutus oli osa Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan Marttojen Parempi vara -hanketta. Hanke on suunnattu erityisesti itäisen rajaseudun lähellä kylissä ja maaseudulla asuville.
Käytännössä arjen häiriötilanne voi tarkoittaa esimerkiksi sähkökatkoa tai tulipaloa. Se voi merkitä myös juomaveden saastumista, sosiaalisen median propagandaa tai tietoliikenteen häiriintymistä.
– Kun oma kotivara on kunnossa, voi alkaa miettiä myös kylän turvaa. Yhteisöllisyys on tässä tärkeä asia, Moilanen korostaa.

Patteriradio kotiin ja proteiinia kaappiin

Villa Jaakkolan koulutuksessa osallistujat saivat kiertää rastirataa, jolla käytiin kodin varautumisen eri teemoja läpi. Ideana on, että osallistujat vaihtavat keskenään vinkkejä häiriötilanteisiin varautumisesta ja niissä toimimisesta.
Yhtenä esimerkkinä Jenny Moilanen nostaa vesirastin. Sähkökatkon aikana viemäröinti toimii vain osittain, joten vedenkäyttöä on hyvä rajoittaa. Vessanpöntön vetämistä ei suositella.
Eristäytymistilanteissa monen ruokakaapista löytyy puolestaan usein makaronia ja riisiä. Silti häiriötilanteessa proteiini loppuu usein ensimmäisenä. Siksi kotiin on hyvä varata runsaasti kalasäilykkeitä ja kasvisproteiinia.
Varautumista on hyvä miettiä myös eri näkökulmista. Ei välttämättä riitä, että osaa vain oman asuinympäristönsä varautumisen. Omakotitalo, jossa on puulämmitys ja kaivo pihassa, on eri tilanne kuin lomamatka ja hotelli. Myös tilanteen muuttuessa täytyy osata toimia.
Moilanen korostaa, että jokaisessa kodissa olisi hyvä olla pattereilla toimiva radio. Sähköjen ollessa poikki tärkeät tilannetiedotukset voi kuulla vain sen kautta.
Paniikkia ei usein aiheuta itse häiriötilanne, vaan tietämättömyys tilanteesta ja tapahtumista.
– Näin kävi esimerkiksi Espanjassa suuren sähkökatkon aikaan huhtikuussa 2025.

Kuvassa vasemmalta oikealle Villa Jaakkolan emäntä Nuppu Forsman ja koulutukseen osallistuneet Tommi Ruuska sekä Anne-Mari Mustonen.

Koulutus jäi hyvin mieleen

Haminalainen Anne-Mari Mustonen kuuli hankkeesta tapahtumapaikka Villa Jaakkolan kautta. Mustonen osallistui koulutukseen, koska aihe tuntui hänestä tärkeältä ja aina ajankohtaiselta.
– Tilaisuuden jälkeen asensin 112-sovelluksen heti kännykkääni. Tärkeä asia, josta en ollut kuullut aiemmin.
Koulutuksessa oli Mustosen mielestä paljon tärkeää asiaa ja hyviä vinkkejä varautumiseen eri tilanteissa. Esimerkiksi moni sanoi koulutuksessa omistavansa ilmastointilaitteen, mutta ei tiennyt, kuinka käyttää sitä.
– Sen sulkeminen olisi hyvä osata. Jos hälytystilanteessa ilmassa on myrkyllisiä kaasuja, ne eivät pääse laitteen kautta taloon sisään.
Rastitehtävien sisältö jäi Mustoselle hyvin mieleen, ja hänestä varautumiskoulutusta voisi järjestää useamminkin. Patteriradionkin hän sai äskettäin onnekkaana sattumana naapuriltaan, joka antoi vanhoja tavaroitaan pois.
– Nyt jos vedet ja sähköt menevät omakotitalostani, olen varautunut. Retkikeittimen voisin vielä hankkia sähkötöntä ruoanlaittoa varten.

Kiitollisuus auttaa kriisissä

Jenny Moilasen mukaan korona ja Ukrainan sota ovat nostaneet ihmisten kiinnostusta häiriötilanteisiin ja niihin varautumiseen. Maailman tilanteen takia varautumiskoulutuksille on huomattu olevan tarvetta.

– Niin kurjia kuin pandemia ja sotatilanne ovatkin, niistä on opittu paljon.
Parempi vara -hankkeessa on tulossa lisää tapahtumia, ja niitä kehitetään koko ajan. Aiheina ovat muun muassa 72 tunnin hätävara -koulutukset, luonnontuotteilla varautuminen ja kyberturvallisuus.

Jos huomaa, että jonkun mieli horjuu, voi myös itse tarjota hänelle keskusteluapua.

Suosikkinaan koulutuksesta Moilanen nostaa esiin erityisesti Mielen kotivara -rastin. Sen kiitollisuusharjoituksessa jokainen voi kirjoittaa ylös kymmenen asiaa, joista on tällä hetkellä arjessaan kiitollinen.
Vaikeissa tilanteissa auttaa muistella asioita, jotka ovat elämässä hyvin. Silloin voi kaivaa kirjoittamansa asiat esiin ja löytää apua niistä.
Moilanen korostaa, että mielen hyvinvointi auttaa paljon yli häiriötilanteista. Kun arjen rutiinit toimivat, häiriötilanteista voi helpommin päästä yli. Mielen kuormittuessa on kuitenkin myös tärkeää pyytää apua.
– Jos huomaa, että jonkun mieli horjuu, voi myös itse tarjota hänelle keskusteluapua.

Parempi vara

Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan alueiden välinen yhteistyöhanke.
Aika: 1.1.2025–31.12.2026.
Toteuttajina Kaakkois-Suomen Martat ry ja Pohjois-Karjalan Martat ry.
Tavoitteena Suomen itärajan läheisten maaseutualueiden, kyläyhteisöjen ja asuinalueiden resilienssin, elinvoiman sekä yhteisöllisyyden lisääminen.
Hanketta rahoittavat Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset.

Lue täältä lisää Marttojen varautumisvinkeistä ja varmista, että kotisi on valmis yllättäviin tilanteisiin.

Teksti: Elina Salin

Kuvat: Marja Seppälä