Alli Nissinen ja Lucina Hagman – Marttajärjestön perustajat ja naisten voimaannuttajat

Vuonna 1899 perustetun marttajärjestön takana olivat kaukonäköiset ja rohkeat naiset, jotka uskoivat sivistykseen, kotiin ja kansalliseen kulttuuriin keinona vahvistaa kansaa. Lucina Hagman sytytti alun, Alli Nissinen puolestaan kantoi toimintaa vuosikymmenten ajan – he näyttivät, miten naiset voivat muovata yhteiskuntaa omilla teoillaan.

Marttajärjestön perustaminen tapahtui keväällä 1899, Suomen ollessa osa Venäjän keisarikuntaa ja ensimmäisen sortokauden keskellä. Alun perin Sivistystä kodeille -niminen yhdistys jouduttiin perustamaan salaa, sillä kokoontumisvapautta rajoitettiin. Lucina Hagman oli aloitteen sytyttäjä, mutta vetäytyi johdosta muiden töidensä vuoksi.

Alkuaikojen martoista Alli Nissinen ja Fanny Hult jatkoivat järjestön kehittämistä aktiivisesti aina 1920-luvulle saakka. He toimivat muun muassa Emäntälehden ja Husmodern-lehden toimittajina sekä myöhemmin marttajärjestön puheenjohtajina.

Nämä aktiiviset “renessanssinaiset” eivät kuitenkaan vaikuttaneet vain yhdessä järjestössä. He toimivat samanaikaisesti monilla yhteiskunnallisilla foorumeilla. Lucina Hagman perusti myös Naisasianliitto Unionin, joka keskittyi naisen aseman vahvistamiseen yhteiskunnassa – myös kodin ulkopuolella. Sekä Hagman että Nissinen olivat Suomen ensimmäisiä naiskansanedustajia, ja he vaativat eduskunnassa muun muassa samapalkkaisuutta naisille ja miehille.

On laajempi, on isompi koti kuin perhekoti, ja sen laajemman, sen isomman kodin nimi on: kylä, pitäjä, kaupunki, yhteiskunta, isänmaa, maailma.
– Lucina Hagman, EL 0/1902 s. 7

Suomalaisen kulttuurin puolustajat

Marttajärjestön perustamisen aikaan kansallisromantiikka ohjasi sivistyneistön pyrkimyksiä. Hagmanin ja muiden perustajien tavoite oli vahvistaa suomalaista kulttuuria ja kansallista identiteettiä sivistyksen kautta.

Vaikka Martat julistautuivat epäpoliittiseksi järjestöksi, Hagman näki, että venäläistämistoimia vastaan ei voitu taistella voimakeinoin. Kansan sivistäminen ja valistaminen olivat keino varmistaa suomalaisuuden säilyminen. Alkuperäinen yhdistys Sivistystä kodeille ei saanut toimilupaa venäläisiltä viranomaisilta, ja vasta sääntöjen ja nimen muuttamisen jälkeen syntyi Martta-yhdistys.

Nainen kodin ja yhteiskunnan kasvattajana

Marttajärjestössä naisten rooli nähtiin erityisen tärkeänä. Emäntä oli kodin valtiatar, vastuussa lasten siveellisestä kasvattamisesta, arjen järjestämisestä ja palvelusväen hallinnasta.

Emäntälehti levitti Marttojen ideoita laajasti. Se tarjosi neuvoja kodinhoitoon, puutarhanhoitoon, ruoanlaittoon ja säästäväisyyteen, mutta myös sivistykseen ja kansalaiskasvatukseen.

Meidän Suomen naisten tulee nyt nousta vireään toimintaan kotiemme ylentämiseksi, kotiemme sivistämiseksi kaikissa suhteissa. Käsikädessä tulee meidän käydä, tukien toisiamme.
– Alli Nissinen, EL 12/1906

Hyvän kodin ja sivistyksen mittari

Marttajärjestön naisjohtajat, erityisesti Alli Nissinen, korostivat, että hyvin järjestetty koti oli sivistyksen, moraalin ja isänmaanrakkauden näyttämö. Kauneuden aisti, kodin siisteys ja lasten kasvatus kuvastivat naisen taitoa ja sivistystä. Hyvän kodin ihanteessa yhdistyivät puhtaus, siveys ja isänmaallisuus.

Sellaisessa kodissa, jossa puhtaus vallitsee, on jokaisella hyvä olla. Vaikka koti olisi kuinka köyhä, kun siellä vaan on puhdasta, tekee se miellyttävän vaikutuksen.
– Alli Nissinen, EL 5–6 1915

Alli Nissinen – voimamartta ja vaikuttaja

Nissinen ohjasi Emäntälehden sisältöä, kirjoitti provokatiivisesti ja määritteli, millainen hyvä koti ja kansalainen oli.

Nissisen ohjauksessa marttajärjestö auttoi naisia ottamaan paikkansa yhteiskunnassa, kasvattamaan lapsia ja edistämään sivistystä – ja samalla vahvisti naisten roolia kansallisen kulttuurin puolustajina. Hänen perintönsä näkyy edelleen Marttojen toiminnassa.

Paljon voimme tehdä, jos vain tahdomme. Tahtokaamme siis.
– Alli Nissinen, EL 9/1906

Naistenpäivänä muistamme, että marttajärjestön perustajat Alli ja Lucina näyttivät esimerkillään, kuinka naiset voivat vaikuttaa yhteiskuntaan, kasvattaa kansaa ja vahvistaa kulttuuria. Heidän perintönsä on voimaannuttava muistutus naisten kyvystä muovata historiaa – kotien kautta, mutta samalla koko yhteiskuntaa vahvistaen.

Lähteet:
Kemppainen, Mikko (2013). Naiset kansaa kasvattamaan.  
Martat/Historia