Viiden lapsen äiti Katri leipoi harrastuksesta ammatin – ”Suurin oivallukseni muutti kaiken”

KakkuKatri-nimellä tunnettu leivontavaikuttaja Katri Ratia-Mattinen kasvoi pohjoiskarjalaisessa perheessä, jossa leipominen tarjosi mukavaa yhteistä puuhaa. Nyt Katri kertoo, miten leivontaosaaminen karttuu ilon kautta.

Papereihin käärityt kukkakimput nojaavat Katri Ratia-Mattisen tuolin jalkaan kahvilassa. Ne hän aikoo viedä ystävälleen, jonka kirjan julkistusjuhlaan hän osallistuu tapaamisemme jälkeen. Juhlissa tarjoillaan herkkuja, joten tällä kertaa leivontavaikuttajalle maistuu pelkkä kahvi.

Katri mainitsee, että hänen ja puolison koti on täynnä muuttolaatikoita. Espoossa sijaitseva rivitaloasunto jäi liian suureksi, kun viidestä lapsesta nuorinkin muutti vastikään omilleen.

– Lasten itsenäistymisessä kaikkein tunteikkaimpia kokemuksia ovat olleet, kun ensimmäinen ja nyt viimeinenkin lapsi muutti pois kotoa, Katri sanoo.

Leivontavaikuttajan työt hän aloitti noin 17 vuotta sitten. Katri leipoi tiuhaan lastensa kanssa, ja välillä myös naapuruston lapset tulivat mukaan. Keittiössä oli parhaimmillaan kahdeksan lasta painelemassa pipareita tai pyörittelemässä pullaa.

– Ystäväni kyselivät usein reseptejä minulta. Päätin perustaa blogin, jotta he voisivat lukea niitä sieltä. Se oli helpompaa kuin kirjoittaa reseptejä tuon tuosta erikseen lapuille. Yllätyin, kun blogin löysivät muutkin kuin lähipiirini.

Vuosien mittaan Katri on rakentanut sometileilleen laajan leivontayhteisön. Instagramissa hänellä on lähes 65 000 seuraajaa, Facebookissa noin 40 000 seuraajaa ja TikTokissa reseptit saavat parhaimmillaan satojatuhansia katseluita. Katri on julkaissut kaksi leivontakirjaa, joista uusin Pullakirja (Readme.fi) ilmestyi helmikuussa.

Luovuus valloilleen

Joensuusta kotoisin oleva Katri kasvoi perheessä, jossa leipominen ja ruoanlaitto kulkevat veressä. Äiti leipoi aina esimerkiksi kaikki leivät nelilapsiselle perheelle. Äidinäidin ruokapöydästä mieleen ovat jääneet esimerkiksi lammaskaalit, kalakukot ja marjamämmit.

Sittemmin Katrin perhe muutti pääkaupunkiseudulle ja hänen äitinsä perusti lounaskahvilan, jossa myös Katri työskenteli jonkin aikaa. 

– Suurin oivallukseni leipomisessa oli aikoinaan, että reseptejä voi luoda myös itse. Kun aluksi leipoo ohjeista ja opettelee perusasiat, oppii hiljalleen ymmärtämään, mitä asioita resepteissä voi muokata.

– Reseptejä voi myös yhdistellä keskenään esimerkiksi niin, että tuossa on kiva kakkupohjaohje, mutta en teekään siinä olevaa täytettä, vaan valitsen täytteen toisesta reseptistä.

Lue myös: Mitä tänään leivottaisiin? Kuusi helppoa ja herkullista ideaa

Ideoita tuleviin leipomuksiin Katri voi saada missä tahansa, joskus jopa havahtuessaan hereille keskellä yötä. Hän etsii inspiraatiota myös netistä, erityisesti Googlen kuvahaulla ja Pinterestistä.

– Jos haluan leipoa esimerkiksi vadelmakakun, voin hakea kuvia vadelmakakku-hakusanalla. Sitten yhdistelen ideoita ja raaka-aineita eri resepteistä ja muokkaan niitä omaan tekemiseeni sopiviksi, Katri kuvailee.

Äitinsä jalanjäljissä Katri nauttii myös leipien leipomisesta. Hänen arjen luottoreseptinsä on löytynyt Martoilta.

– Leivon paljon hapanjuurileipää ja Marttojen vaalean hapanjuurileivän ohje on ollut todella hyvä. Leivon jatkuvasti sillä ohjeella. Saatan hieman muokata sitä lisäämällä sekaan esimerkiksi siemeniä ja kuivattuja hedelmiä.

Katso Marttojen vaalean hapanjuurileivän resepti täältä!

Leivontaosaaminen karttuu ilon kautta

Katri kertoo saavansa päivittäin viestejä seuraajiltaan somessa. Hän vastaa niihin kaikkiin. Ihmiset voivat esimerkiksi kiittää resepteistä ja pyytää neuvoja.

– Tyypillinen pulma on, ettei lopputulos ole halutun näköinen. Moni voi odottaa, että se on aivan samanlainen kuin mallikuvissa. Annan neuvoja ja rohkaisen kokeilemaan uudelleen.

Leipomisen on kuitenkin tarkoitus olla hauskaa, Katri tsemppaa.

– Sitä voi ottaa haasteeksi leipoa yhdellä reseptillä niin kauan, että onnistuu. Sen jälkeen voi siirtyä harjoittelemaan seuraavaa reseptiä. Alkuun voi opetella tekemään vaikkapa yhden hyvän kakkupohjan, ei tarvitse osata tehdä kymmentä erilaista.

– Jos esimerkiksi aikaa on vähemmän, rohkaisen kokeilemaan myös valmistaikinaa ja jatkojalostamaan siitä leivonnaisia. Kun on valmistanut vaikkapa täytteet, rullaillut ja leikannut taikinaa, saa aivan eri fiiliksen, kuin jos olisi ostanut valmiin paistotuotteen.

Peruskeittiövälineet riittävät

Katri on tottunut leipomaan omien sanojensa mukaan ”peruskotikeittiössä”, jota hän kuvailee pieneksi ja kapeaksi. Reseptikuvauksia varten hänellä on erillinen työtaso.

– Uuden kodin keittiö tulee olemaan nykyistäkin pienempi, Katri tuumaa.

Hän haluaa leipomisen olevan pääsääntöisesti mutkatonta ja helppoa. Kaappien ei tarvitse pursuilla monenlaisia leivontavälineitä.

– Käytän eniten kaulinta ja yleiskonetta. Yleiskone ei kuitenkaan ole välttämätön. Nivelvaivojen vuoksi en pystyisi taikinoita enää kuitenkaan käsipelillä tekemään.

– Suosittelen yleiskonetta, jos tekee paljon hiivataikinaa. Se säästää voimia ja aikaa, kun koneen vaivatessa taikinaa voi edistää muita työvaiheita.

Myöskään leivontavuokia ei välttämättä ole tarpeen olla useita, Katri muistuttaa. Jo yhdellä kakkuvuoalla voi halutessaan leipoa niin kakku- kuin piirakkapohjat.

Lue myös: Kasvata makeat minipaprikat ruukussa – nappaa vinkit ja onnistu kotona

Runsaudenpulaa Katrin keittiössä on lähinnä kierrätettynä hankituista astioista, joille hän asettelee kakut ja leivonnaiset reseptikuvauksia varten.

– Niiden karsimista minun täytyy vielä jatkaa, hän naurahtaa.

Leipomista harrastaville lapsiperheille Katrilla on neuvo: lapset kannattaa ottaa mukaan, vaikka sotkua syntyy ja kaikki ei aina suju mutkitta.

– Lapseni olivat mukana leivontapuuhissa jo syöttötuolissa istuessaan. Siinä he saivat pyöritellä ja maistella omaa taikinapalloaan. Samalla pystyin itsekin keskittymään leipomiseen. Osalle aikuisista lapsistani leivonta on yhä mieluisa harrastus.