Talven varastokasvikset – täynnä makua ja ravintoa!

Läpi talven on saatavilla kotimaisia varastokasviksia muhkeine makuineen. Juurekset, sipulit, kaalit ja perunat ovat edullista, ympäristöystävällistä ja ravitsevaa muonaa.

Kesällä, satokauden ollessa kuumimmillaan, kotimaiset kasvikset eivät esittelyjä kaipaa. Puutarhat ja kaupat notkuvat tuoretta syötävää, ja uusia makuja löytyy joka nurkan takaa. Satoa kypsyy kasvimailla pitkälle syksyyn, ja metsistäkin riittää poimittavaa aina ensilumeen saakka.

Talven tullen kotipihojen viljelmät hiljenevät, mutta kotimaisia kasviksia ei ole syytä unohtaa. Kaupoissa on kevääseen sakka saatavilla varastokasviksia muhkeine makuineen.

Pelkkää hyvää sanottavaa

Juurekset, sipulit, kaalit ja perunat ovat talvikauden pelastajia. Ne ovat monikäyttöisiä, hyvin säilyviä, ympäristöystävällisiä, ravitsevia ja pääsääntöisesti hyvin edullisia. Kilohinnat pyörivät lähes aina muutaman euron alapuolella. Harvinaisemmat lajit saattavat maksaa enemmän, mutta ostamalla niitä tuet suomalaisten viljelijöiden työtä ja autat pitämään kaupan hevi-hyllyjen tarjontaa monipuolisena.

Varastokasvikset sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi nauttia 500–800 grammaa päivässä. Erityisesti juurekset ovat hyvä apu määrän saavuttamisessa, sillä ne tuovat painoa lautaselle.

Erilaisia kasviksia kannattaa rohkeasti kokeilla ja vaihdella ruokavaliossa, sillä monipuolinen käyttö tuo mukanaan isoimman terveyshyödyn. Lanttu, jota pohjolan appelsiiniksikin kutsutaan, on erinomainen C-vitamiinin lähde. Punajuuri sisältää runsaasti folaattia, porkkana puolestaan betakaroteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Juuriselleri ja maa-artisokka ovat hyviä kaliumin lähteitä.

Luovuus sallittu

Myös jouluaika kutsuu tutustumaan uusiin kasviksiin. Varastokasvisten maanläheiset maut sopivat oivallisesti talvikauden tarjoiluihin ja joulun juhla-aterioille. Makeat juurikkaat – punajuuri, raitajuuri ja keltajuuri – sekä juuripersilja ja lanttu rakastavat pitkää paahtamista uunissa. Pirskota kasvisten päälle öljyä ja kokeile mausteeksi makean ja suolaisen liittoa: hieman hunajaa ja ripaus suolaa. Maustamisessa luovuus sallitaan! Kiehtovia makupareja muodostavat esimerkiksi itämaiset mausteet, kuten jeera, korianteri, valkosipuli ja sitruuna.

Itseään kannattaa haastaa kokeiluihin tuttujenkin kasvisten kanssa. Pitkään karamellisoitu sipulikeitto tai siirapilla makeutettu kaalipata ovat voittamattomia talviruokia.

Keskity kypsentämiseen

Onnistuneen makuelämyksen salaisuus on oikea kypsennys. Useimpien kasvisten kohdalla toimii sääntö ”Mieluummin hieman ali kuin yli”. Näin kasvis säilyttää kauniin värin, napakan rakenteen ja hyvän maun.

Höyrykypsennys säilyttää ravintoaineet parhaiten. Keittämällä kypsennettäessä kannattaa vettä käyttää vain sen verran, että kasvikset juuri peittyvät. Uunissa paahtaminen tuo esiin kasvisten runsaat aromit.

Pilko hitaammin kypsyvät kasvikset pienemmiksi ja nopeammin kypsyvät isommiksi paloiksi, jotta kaikki valmistuvat samassa tahdissa.

Viileässä, pimeässä

Varastokasvikset säilyvät parhaiten viileässä ja pimeässä, kuten jääkaapin vihanneslokerossa tai viileässä varastossa. Avaa kaupan muovipusseja tai siirrä kasvikset paperipussiin, jotta ne eivät kostu. Ilman suojaa kasviksia ei kuitenkaan kannata säilyttää pitkään, sillä runsaasti nestettä sisältävinä ne haihduttavat kosteutta ja nahistuvat.

Kaalit, juurekset ja perunat kannattaa pitää erillään etyleeniä tuottavista hedelmistä, kuten omenoista ja banaaneista.

Hieman pehmenneinäkään kasvikset eivät jouda biojätteeseen. Niistä saa vielä mainiota syötävää; aineksia sosekeittoon, laatikkoon tai uunijuureksiksi.