Sormiruokailu tutuksi – Marttojen neuvonta tukena perheille

Ruokailu on paljon enemmän kuin pelkkää syömistä, se on hetki yhdessä olemiseen. Sonkajärven perheentalossa harjoiteltiin sormiruokailua ja saatiin käytännön vinkkejä maittaviin ja lapsiystävällisiin ruokahetkiin marttojen neuvonnan avulla.

Eihän se aina mene ihan siististi perheen pienempien ruokahetki. Jälki ei ole se pääasia, vaan yhdessä tekeminen ja ruokapöytään istuminen. Tätä taitoa harjoiteltiin Sonkajärven perheentalon kokoontumisessa, jossa tällä kertaa valmistettiin yhdessä sormiruokaa. Samalla Savon Marttojen ravitsemusasiantuntija Henna Jalkanen jakoi vinkkejä ruokiin, resepteihin ja ruokailun sujuvuuteen.

Lapsiperheiden arjen tukeminen Marttojen avulla

Jalkanen kiertää pitkin Savoa jakaen tietoa sormiruokailusta sekä muista perheitä tukevista arkitaidoista.
Kyseessä on Marttaliiton koordinoima Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta, jota rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön järjestöavustuksilla. Toimintaa toteutetaan marttapiirien kautta ympäri Suomen. Ideana on valmistaa samaa ruokaa koko perheelle, jolloin alle vuoden ikäinen lapsi voi syödä yhdessä vanhempien kanssa. On tärkeää muistaa, että lapset ottavat mallia aikuisista ja vanhemmista sisaruksista, Jalkanen korostaa.

Toiminnan tavoitteena on tukea pikkulapsiperheiden arkea ja vahvistaa hyvinvointia kotitalousneuvonnan keinoin.
– Lapsiperheiden talous on nykyään tiukalla, joten keskustelemme paljon myös talousteemoista. Lisäksi kiinteän ruoan aloitus ja sormiruokailu mietityttävät vanhempia, joten käymme myös niitä asioita läpi, Jalkanen kertoo.

Toiminta on koettu erittäin hyödylliseksi, mutta hallituksen leikkauksien uhka voi supistaa tai jopa lopettaa matalan kynnyksen neuvontatapahtumia.

Sormiruokailu tutustuttaa lapsen ruokaan kaikilla aisteilla

Sormiruokailu tarkoittaa lapsen omaa syömistä ja ruokaan tutustumista kaikilla aisteilla. Jälki ei aina ole siistiä, eikä sen tarvitse ollakaan.
Sormiruokailussa lapsi syö itse ja etenee omassa tahdissaan. Ruoan tunnustelu on lapselle elämys, ja myös sormilla syöminen alkaa kiinnostaa lasta. Hän tutustuu monipuolisesti uusiin raaka-aineisiin, ruokien väreihin, muotoihin, makuihin ja koostumuksiin. Sormiruokailussa lapsi hallitsee itse ruokailua, annoksia ja sitä, mitä syö, Jalkanen selventää.

Aikuinen puolestaan päättää ruokailun ajankohdat ja sen, mitä tarjotaan. Sormiruokailua voi toteuttaa joustavasti, joko kokonaan tai esimerkiksi osittain soseiden rinnalla. Se tukee lapsen motoristen taitojen kehittymistä, kuten sorminäppäryyttä ja pinsettiotetta, vahvistaa silmän ja käden yhteistyötä sekä purennan kehitystä. Lisäksi sormiruokailu kehittää lasta monipuoliseksi ruokien maistelijaksi, Jalkanen vinkkaa.