Marjukka Mikkola: ”Martoista löytää yhteisön ja väylän vaikuttaa” 

Marjukka Mikkola on monipuolinen martta, joka edustaa, kouluttaa ja innostaa. Martoissa hän näkee paljon voimaa sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan kannalta. 

– Juttua kyllä lähtee, kun puhun marttatoiminnasta, Marjukka Mikkola nauraa jo haastattelun alussa. 

Asiaa ei voisikaan olla vähempää, sillä Mikkola on toiminut marttana jo 18 vuotta sangen monipuolisissa rooleissa. Kotiyhdistyksessään Matinkylän Martoissa Mikkola on toiminut 15 vuotta hallituksessa ja niistä seitsemän puheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut Uudenmaan piirissä ja edustanut Marttoja myös valtakunnallisesti mediassa. Mikkola on myös ruokamartta ja päätynyt sitä kautta MPK:n muonituskurssille ja edelleen kouluttamaan muonitusta Naisten valmiusliiton harjoituksiin.  

Kipinä marttatoimintaan lähti, kun Mikkolalle syntyi esikoinen. Sodankylästä kotoisin oleva Mikkola tottui kasvaessaan siihen, että perhe on iso ja yhteisöllisyys ylittää monet sukupolvet. Hän kaipasi toimintaa, jossa tapaisi eri-ikäisiä ihmisiä ja jonne voisi ottaa vauvan mukaansa. 

– Puhunkin aina marttasiskoista. Meillä Matinkylän Martoissa on noin 80 eri ikäistä marttaa, vanhimmat 1930-luvulla syntyneitä ja nuorin 2000-luvulla syntynyt. On mieletön voimavara ja osaamisen kirjo, kun monen sukupolven naiset kokoontuvat yhteen. Meitä yhdistää solidaarisuus, ja olemme läsnä toisillemme. Nuoret oppivat vanhemmilta martoilta ja vanhemmat taas nuoremmiltaan, Mikkola kertoo. 

Matinkylän Martat tapaa joka toinen viikko, minkä lisäksi Mikkolalla on paljon muutakin marttaohjelmaa kalenterissaan. Tällä viikolla ruokamartan ohjelmaan kuuluu muun muassa välimerellisen ruokakurssin reseptiikan ja kauppalistan suunnittelua. Perjantaina Mikkola suuntaa Ruokamessuille tekemään työvuoroa Marttaliiton ständille. Lisäksi marttailuun kuuluu paljon viestintää, sähköpostitse saattaa tulla esimerkiksi edustuspyyntöjä. 

– Juuri tuli vahvistus siitä, että olemme Maailma kylässä -tapahtumassa toukokuussa ja sain vuoron sieltä, Mikkola listaa. 

Yhteisö taltuttaa epävarmuuden 

Marttailun arvo näkyy monella tasolla. Martalle oma yhdistys voi olla lähin yhteisö, jos vaikkapa perhettä ei ole. Yhteinen toiminta auttaa silloinkin, kun epävarma maailmantilanne tuntuu vaikealta kantaa. 

– Venäjän hyökättyä Ukrainaan monille martoille nousi huoli. Sellaisessa tilanteessa ei saa jäädä yksin kotiin miettimään globaaleja kriisejä. Epävarmat aikakaudet kestää paremmin, kun purkaa tunteita ja toimii yhdessä. Se vahvistaa resilienssiä ja mielen varautumista, Mikkola toteaa.  

Venäjän hyökkäyssodan alettua Kansalaistorilla järjestettiin Rauhankonsertti. Silloinkin Mikkola oli marttasiskoineen paikalla. He toivat tapahtumaan Marttaliiton vetoomuksen rauhan puolesta ja järjestivät muusikoille taukoevästä takahuoneessa. Tärkeiden asioiden puolesta organisoidutaan nopeastikin. Mikkola muistelee toistakin mielenosoitusta, joka järjestettiin nuorten mielenterveyden hyväksi. Aktiivisista martoista hän keräsi äkkiä ryhmän jakamaan hernekeittoa tilaisuuteen. 

– Marttoja kysytään moneen mukaan. Itse mietin aina, mitkä tapahtumat vaalivat yhteisöä. Vaikuttaviin ja tärkeisiin tilaisuuksiin lähdetään isolla sydämellä.  

Yksi Matinkylän Marttojen isoista jokavuotisista ponnistuksista on joulupuuron jakaminen. Riisipuuroa tehdään 2 000 annosta ja se jaetaan kauppakeskus Ison Omenan pihalla. Tapahtuma on aina tiivistunnelmainen, mutta vähintään yhtä antoisa.  

– Niitä kohtaamisia, haleja ja katseita on aina kiva nähdä. Marttojen luo on matala kynnys tulla ja toimimme kaiken kansan kanssa, Mikkola kertoo. 

3,2 miljardia euroa 

Haastattelun aikana Mikkola nostaa esiin vapaaehtoistoiminnalle lasketun taloudellisen arvon. Vuonna 2023 se oli 3,2 miljardia euroa. Laskelman Kansalaisareenalle teki tuolloin Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrén. 

Vapaaehtoistyö on tärkeää jokaisena päivänä, mutta Mikkola näkee sillä erityistä arvoa kriisien aikana. Koronapandemian aikaan martoissa pidettiin yhteyttä digivälitteisesti ja opeteltiin ompelemaan kasvomaskeja. Martat puhuvat paljon myös kotivarasta ja neuvovat, mitä kodeista tulisi löytyä, jos olosuhteet ovat poikkeukselliset. 

– Viranomaistenkin varautumissuunnitelmiin sisältyy, että ”aktivoidaan vapaaehtoiset”. Erilaisissa häiriötilanteissa yhdistykset ovat yksittäisiä ihmisiä helpommin tavoitettavissa. Martat tiedottavat ja neuvovat myös poikkeusoloissa, Mikkola toteaa. 

Venäjän hyökkäyssodan alettua monissa suomalaisissa heräsi halu auttaa. Mikkola toivoo, että avustustoimet olisivat organisoituneet yhdistysten kautta. 

– Monet yksittäiset ihmiset alkoivat tehdä avustustyötä. Yhdistysten kautta se olisi kuitenkin turvallisempaa. Silloin on esimerkiksi vakuutukset kunnossa eikä luotettavien yhdistysten kautta pääse myöskään tapahtumaan huijauksia, Mikkola pohtii. 

Tällä hetkellä Mikkola opiskelee kestävää kehitystä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän näkee kansalaisvaikuttamisella suuren roolin myös siinä, miten vastuullisempaa tulevaisuutta rakennetaan. Marttatoiminnassakin painotetaan arjen valintoja, jotka ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestäviä. 

Jokaisesta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneesta kannattaisi Mikkolan mukaan pitää kiinni. Yhdistyksen tapahtumista olisikin hyvä löytyä sisäänheittäjiä, joilla on ”hissipuheet valmiina”. 

-Ihminen, joka haluaa vapaaehtoiseksi, on hirvittävän arvokas. Sellaista ei saa päästää pois, vaan pitää ruokkia hänen haluaan auttaa. Aina löytyy jokaiselle sopiva tehtävä!