Teksti: Outi Tynys
Kuvat: Ritva Tuomi
Sesonki
Kurkku kuuluu kesään – Avomaankurkkua voi kasvattaa pienessäkin tilassa
Kurkun raikas maku ja rapsakkuus kuuluvat kesään. Avomaankurkkujen kirjo on runsas ja monimuotoinen, ja säleikköön tuettuna kurkun kasvatus onnistuu myös pienessä tilassa.
Avomaankurkuissa on runsas lajikevalikoima, ja kasvatettavaksi kannattaa valita useita lajikkeita. Yksi lajike maistuu sellaisenaan rouskuteltuna, toinen tuo väriä ja ilmettä salaattiin ja kolmas sopii säilykkeisiin. Erikoisten lajikkeiden siemenet ovat kalliita, ja ne myydään muutaman kappaleen pusseissa. Onneksi itävyyys säilyy hyvänä 6–8 vuotta, joten annospussista riittää kylvettävää useille vuosille. Siemenet säilyttävät elinvoimansa parhaiten, kun ne välttyvät kuumuudelta ja kosteuden vaihteluilta.
Säleikkö säästää tilaa
Avomaankurkku tunnetaan sinne tänne suikertelevasta versoistaan ja maanpinnalla pötköttelevistä hedelmistään. Jos kasvatustilaa on rajatusti, taimien ohjaaminen säleikköön säästää tilaa muille kasveille. Näin kurkun kasvatus onnistuu myös pienessä tilassa ja viljelylaatikossa, ilman että versot rönsyävät käytäville ja muiden kasvien päälle.
Pystykasvatuksessa hedelmät pysyvät puhtaina ja niitä on helppo kerätä. Kasvatustapa parantaa ilmankiertoa, mikä edistää lehdistön terveyttä.
Säleikkökasvatukseen sopivat kaikki lajikkeet ja eritoten pitkiä versoja kasvattavat sortit, kuten ’Marketmore’ ja ’Picolino’ sekä ’Miniatyre White’.
Useimmat lajikkeet istutetaan noin 30 sentin välein, mutta sopiva taimiväli kannattaa tarkistaa siemenpussista. Muista vaihtaa kasvupaikkaa; kasvata kurkkukasveja samassa paikassa vain 3–4 vuoden välein. Sijoita tukirakennelma suojaisaan paikkaan, sillä korkealle kurottavat kasvit altistuvat tuulelle enemmän kuin maata pitkin mataavat lajitoverinsa.
6 vinkkiä kasvattajalle
1. Kasvata kurkut valoisassa ja tuulensuojaisassa paikassa. Kasaa niille kuohkea ja ravinteikas kohopenkki.
2. Esikasvata avomaankurkun taimia pari–kolme viikkoa ennen istutusta. Kylvä siemenet suoraan ruukkuihin tai potteihin. Istuta taimi isompaan astiaan, jos viileät säät viivyttävät istutusta ja taimi kärsii pienessä ruukussa.
3. Hyödynnä kasvuharsoa taimien karaisussa eli ulkoilmaan totuttelussa ja alkukauden koleudessa. Jos lajike vaatii hyönteispölytyksen, poista harso kukinnan alkaessa.
4. Kokeile suorakylvöä penkkiin. Odota maan kuivahtamista ja lämpenemistä 12–15-asteiseksi, sillä kylmä ja märkä maa tuhoaa siemenet. Peittele kylvös kasvuharsolla.
5. Älä anna kurkun kuivua! Pidä huolta riittävästä lannoituksesta ja kastelusta koko kauden ajan. Vihersilppu on ihanteellista pintajuuriselle lajille, sillä se auttaa pitämään kasvualustan sopivan kosteana ja sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita. Voit myös jemmata lannoiterakeita taimen lähelle tehtyihin kuoppiin ja antaa nopeasti tehoavaa lisävoimaa kasteluveden mukana. 6. Korjaa satoa usein. Muista kurkistaa lehtien lomaan, sillä kasvustossa piilottelevat hedelmät vähentävät uusien hedelmien muodostumista.
KURKKUSANASTO
JAOTTELU KASVATUSPAIKAN JA -TAVAN MUKAAN
Avomaankurkku sopii niin ulos kuin kasvihuoneeseenkin. Se kestää vaihtelevia ja viileitä sääoloja paremmin, kuin kasvihuonekurkku. Hyönteispölytyksen vaativat lajikkeet on varminta kasvattaa ulkona. Lajikkeissa on eroa esimerkiksi aikaisuuden sekä kasvutavan ja -voimakkuuden suhteen. Joitakin lajikkeita suositellaan erityisesti säilöntään, toisia taas tuorekäyttöön. Hedelmät korjataan lähes aina pieninä. Poikkeuksen tekevät noin 30-senttisinä korjattavat lajikkeet, kuten ’Tanja’, ’Sonja’ ja ’Marketer’.
Kasvihuonekurkun lajikkeet kasvattavat sileitä, mehukkaita ja pitkiä hedelmiä. Kurkku vaatii lämpimän ja suojaisan kasvupaikan ja tuottaa satoa partenokarppisesti eli ilman pölytystä. Kasvihuoneeseen suositellaan myös minikurkkulajikkeita, jotka vaativat lämpimän kasvupaikan.
Minikurkku tuottaa paljon pieniä hedelmiä ja jaksaa kasvattaa satoa myös pääversosta lähteviin sivuversoihin. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Beth Alpha’ ja valkohedelmäinen ’Miniatyre White’.
Amppelikurkku kasvaa hillitysti ja tuottaa pieniä hedelmiä. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Hopeline’ F1 ja ’Mini Stars’ F1.
Ikkunakurkuksi kutsutaan sisäkasvatukseen sopivaa minikurkkua, kuten ’Picolino’ F1, ’Iznik’ F1 ja ’Baby’ F1.
JAOTTELU OMINAISUUKSIEN MUKAAN
Perinnelajike on pitkään viljelty risteymä. Monet ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’White Wonder’ ja ’Cornichon de Paris’. Lähes kaikki lajikkeet vaativat hyönteispölytyksen.
Partenokarppinen lajike tuottaa hedelmiä ilman pölytystä. Lähes kaikki uudet lajikkeet ovat partenokarppisia ja sopivat siksi sekä kasvihuoneeseen että ulos.
F1-hybridi saadaan risteyttämällä kaksi eri lajiketta ja keräämällä niistä ensimmäisen sukupolven siemeniä. Taimista kasvaa tasalaatuisia, mutta jos otat omasta sadosta siemeniä, voi niistä kasvaa hyvinkin erilaisia kasveja. Monet partenokarppisista lajikkeista ovat F1-hybridejä, kuten ’Conny’ ja ’Profi’.
Sitruunakurkku– (tai omenakurkku-) nimellä kuvataan pyöreähedelmäisiä ja keltakuorisia erikoislajikkeita. Hedelmät ovat maukkaimmillaan pieninä ja vaaleina, ennen kuoren kellastumista. Siemeniä on myynnissä nimillä ’Lemon’, ’Crystal Lemon’ ja ’Lemon Apple’.
Sinua saattaa kiinnostaa myös
20.05.2025
|
Sesonki
Nyt noukitaan nokkoset – Kerää, käytä ja ihastu!
28.11.2024
|
Sesonki
