Kuvat: Reija Salovaara ja Hilppa Siukolan kotialbumi
Hilppa Siukola kerää kierrätyskäsitöillään varoja Marttojen kehitysyhteistyöhön

Vuonna 2018 Linnan Marttojen Hilppa Siukola näki Marttojen kehitysyhteistyön merkityksen Etiopian Addis Abebassa. Sen jälkeen hän on kerännyt tuhansia euroja Marttojen kehitysyhteistyöhön toinen toistaan kekseliäämmillä kierrätyskäsitöillä.
Kun hämeenlinnalainen Hilppa Siukola liittyi Linnan Marttojen lukupiiriin yli kymmenen vuotta sitten, hän ei olisi osannut arvata, mitä kaikkea marttatoiminta hänen elämäänsä oli tuomassa. Järjestötoiminta on muun muassa vienyt hänet matkalle Etiopian Addis Abebaan ja tuonut mukanaan uuden, valtavan ystäväverkoston.
– Keskustaan muutettuani laskin, että minulla on nyt kilometrin säteellä kotoani ainakin 30 marttaystävää! Yhdistystoiminnan myötä olemme tulleet myös henkilökohtaisesti tutuiksi, Siukola iloitsee.
Siukola on innostunut erityisesti Marttojen kansainvälisestä toiminnasta. Linnan Martat on järjestänyt maahan muuttaneille naisille kotoutustoimintaa; yhdessä on järjestetty kotitalouskursseja ja martat auttavat myös lastenhoidossa. KOTO-toiminnan kautta Siukola innostui myös Marttojen kansainvälisen toiminnan toisesta painopisteestä, kehitysyhteistyöstä.

Afrikan naisten hyväksi
Syksyllä 2018 Siukola oli yksi viidestätoista martasta, jotka lähtivät tutustumaan Marttaliiton ja vammaisjärjestöjen tekemään yhteistyöhön Etiopian pääkaupunki Addis Abebaan. Yhdessä Kynnys- ja Ethiopian Women with Disabilities National Association (EWDNA) -yhdistysten kanssa Martat tukee paikallisten naisten mahdollisuuksia kouluttautua omaan ammattiin, oppia ravitsemuksesta ja kokoontua yhteen puhumaan kokemuksistaan.
– Matkalla näin sen toimiston, jossa Martat ja muut järjestöt tekevät sosiaalityötä ja antavat naisille apua. Oli kotitalousneuvontaa ja kahviseremonioita, ja yhdessä olo voimaannutti naisia. Näin, miten hyvää toiminta on, Siukola muistelee.
Etiopian marttamatkalla Siukola tapasi myös Keski-Lahden Marttojen Ulla Laaksosen, joka oli myynyt pannulappuja kierrätyskankaista hankkiakseen varoja Marttojen kansainväliseen työhön. Tästä inspiroituneena Siukola päätti itsekin aloittaa varainkeruun ja ryhtyi tekemään koruja.
– Aloin ensiksi tekemään korvakoruja, se oli tuttua ja inspiroivaa käsityötä. Muutkin Linnan Martat innostuivat korviksista, kun ne olivat muotia ja varat menivät hyvään tarkoitukseen. Eräässä vuosijuhlassamme neljälläkymmenellä kuudestakymmenestä oli tekemäni korvakorut. Nyt olen väsännyt ja myynyt pelkästään korviksia yli tuhat paria, Siukola kertoo.
Moni martta osti korvakoruja myös eri väreissä eri asuihin tai lahjoiksi läheisilleen. Myöhemmin Siukola vei korujaan myyntiin myös erilaisiin käsityötapahtumiin. Marttojen 125-vuotisjuhlagaalassa Siukolalle myönnettiin Kansainvälinen martta-palkinto.

Kaikenlaista kierrätettyä!
Siukola valmistaa koruja pääasiassa kierrätysmateriaaleista: hänen käsissään uuden elämän ovat saaneet niin marttaystävän vanhan nahkasohvan päällinen kuin pojan kilpapyörän kumikin. Hän saa muilta martoilta lahjoituksena myös vanhoja koruja, joiden osat pääsevät kiertoon.
Joskus korut ovat huollon tarpeessa, mutta muuten käyttökelpoisia. Silloin Siukola ei lähde purkamaan koruja, vaan esimerkiksi tummuneet, hopealangasta valmistetut korut saa palautettua vanhaan loistoonsa puhdistamalla ne hammastahnalla.
– Korut ovat siinäkin mielessä ekologisia, että kun ne ovat sopivat ja piristävät jonkin asun, niin vanhoistakin vaatteista tulee kuin uudet, Siukola pohtii.
Uusia ideoita tupsahtelee mieleen useimmiten tekemisen kautta, Siukola kertoo. Kun pitää silmät avoinna, voi inspiraatio tulla myös ympärilleen katsomalla. Esimerkiksi uuden Humiseva harju -elokuvan myötä Siukola innostui tekemään choker-kaulakoruja eli samettisia kaulapantoja. Koronapandemian jälkeen Siukola on huomannut myös isojen korvakorujen tulleen takaisin muotiin, ja korujen lisäksi hän on loihtinut myös kännykkäpusseja ja narureppuja. Niissä kaikissa on pelastettuna vanhoja kanavatöitä tai virkkuuksia.
– On niin kivaa ommella ja kuunnella äänikirjoja! Monen tutkijan jakama neurotieteellinen fakta on, että käsi on aivojen jatke. Käsityöt ovat aivojumppaa, Siukola sanoo.

Yhteinen hyvä palkitsee
Marttojen kansainväliseen toimintaan suuntautuvan varainhankinnan lisäksi Linnan Martoissa tehdään paljon käsitöitä paikallisen hyvän eteen. Päiväkodit ovat saaneet nukenvaatteita, vanhainkodit ryijyjä ja vanhoista vilteistä valmistettuja ulkoilupusseja, seurakunta lohtuhuiveja ja päihdekuntoutujat sukkia. Valtakunnallisesta marttojen patalapputempauksesta jäi niin paljon patalappuja ylimääräisiksi, että martat tekivät niistä Hämeenlinnan uuteen turvakotiin seinäinstallaation.
Käsitöihin käytettyjen tuntien ajattelu voi hengästyttää, mutta Siukola kuitenkin itse painottaa, että vapaaehtoistoiminta ei todellakaan ole vain yksisuuntaista puurtamista, vaan sen myötä saa myös itselleen todella paljon.
– Moni liittyy Marttoihin juuri merkityksellisen toiminnan vuoksi. Kotouttamistoiminta on laventanut meidän monen martan maailmaa ja tuonut uusia ystäviä, Siukola summaa.
– Marttojen myötä minulla on kokonainen uusi elämänpiiri!
Vapaaehtoiset mahdollistavat Marttojen kansainvälistä toimintaa
Marttojen kansainvälinen työ on sekä maahan muuttaneiden kotoutumisen tukea että kehitysyhteistyötä. Vuonna 2026 kehitysyhteistyöhankkeita on kolmessa kohdemaassa: Somalimaassa, Etiopiassa ja Malawissa. Näissä hankkeissa tuetaan haavoittuvassa asemassa olevien paikallisten tyttöjen ja naisten koulutusta, elinkeinoja sekä kotitalous- ja ravitsemustaitoja.
– Martoissa on tehty kehitysyhteistyötä 46 vuotta, ainoana kotitalousjärjestönä ja kaikista suomalaisista naisjärjestöistä pisimpään. Tavoitteenamme on aina tukea paikallisia olemassa olevia järjestöjä ja niiden toimintaa, kertoo Marttaliiton kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen johtava asiantuntija Terhi Lindqvist.
Vapaaehtoisilla martoilla on suuri merkitys siinä, että kehitysyhteistyötä tehdään. Ulkoministeriö on myöntänyt Marttojen kehitysyhteistyöhön rahoitusta, mutta ehtona on, että 15 prosenttia rahoituksesta tulee järjestön omista rahoista.
– Sillä osoitetaan, että tämä on työtä, jota martat haluavat tehdä. Kansainvälisten marttojen rooli on iso, sillä Marttaliitossa on vain yksi täysiaikaisesti kansainvälistä työtä tekevä työntekijä. Kansainväliset martat kiertävät muissa yhdistyksissä ja piireissä puhumassa kehitysyhteistyöstämme, he voivat järjestää ruokakursseja tai kertoa omista matkakokemuksistaan, Lindqvist sanoo.
Seuraava Kansainvälisen martan peruskoulutus järjestetään 9.4.-9.6.2026. Marttojen kansainvälisestä työstä kiinnostuneille Lindqvist suosittelee myös Kansainväliset martat -ryhmää Facebookissa.
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Näkövammainen opettaja löysi paikkansa – “Stressasin aluksi, mutta kaikki on sujunut hyvin”
Martat soittivat Nasdaqin kelloja tasa-arvon puolesta