Proteiinibuumin jälkeen: onko nyt kuidun vuoro? 

Jo kymmenisen vuotta Suomessa on puhuttu niin sanotusta proteiinibuumin ajasta, eikä ilmiö näytä hiipuvan. Tämä siitä huolimatta, että väestötasolla suomalaiset saavat tarpeeksi proteiinia ja määrästä olisi jopa varaa vähentää. Liiallisen proteiinin saannin tiedetään rehevöittävän myös Itämerta. 

Nyt käsillä saattaa kuitenkin olla uusi ilmiö – ja tällä kertaa se kohdistuu ravintokuituun. Sosiaalisessa mediassa leviävä fibermaxxing-ilmiö kannustaa maksimoimaan kuidun saannin jopa 100 grammaan päivässä. Tämä maailmalla näkyvä trendi pyrkii erittäin runsaaseen kuidun saantiin, eli syömään paljon täysjyväviljaa, palkokasveja, marjoja ja siemeniä.  

100 grammaa kuitua on paljon 

Vertailun vuoksi: suomalaiset naiset saavat keskimäärin noin 20 grammaa kuitua päivässä, kun suositus on 25 grammaa. Miehillä saanti on noin 22 grammaa päivässä suosituksen ollessa 35 grammaa. Sadassa grammassa kuitua päivässä on siis moninkertainen määrä nykyiseen saantiin verrattuna.  

Näin suuresta määrästä tuskin on mitään lisäetua terveydelle. Mutta on ilmiössä perääkin, sillä kuitua olisi hyvä lisätä lautasille. Lisäys tulisi kuitenkin tehdä hiljalleen ja monipuolisesti eri kuidunlähteitä hyödyntäen. Vaikka kuidun saannille ei ole asetettu ylärajaa, ruokavalion muutokset kannattaa tehdä pikkuhiljaa, jotta suolen mikrobisto tottuu. 

Kuitu edistää terveyttä monin tavoin 

Vaikka ravintokuitu ei imeydy elimistössä, sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Riittävä kuidun saanti on yhteydessä pienempään riskiin sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Kuitupitoinen ruokavalio vähentää myös ummetuksen riskiä ja tukee painonhallintaa.  

Runsaskuituinen ruokavalio tuo mukanaan myös muita hyödyllisiä yhdisteitä. Kasvikunnan tuotteet sisältävät runsaasti niin sanottuja fytokemikaaleja eli kasvien tuottamia yhdisteitä, joiden mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi syöpien ehkäisyyn ollaan yhä kiinnostuneempia. 

Arjen valinnat riittävät 

Sadasta grammasta kuitua ei siis tule tehdä tavoitetta, eikä grammavaakaa tarvitse kaivaa keittiön laatikosta. Riittävä saanti turvataan yksinkertaisesti syömällä monipuolisesti kasvikunnan tuotteita, sillä kuitua saadaan vaan niistä. 

Arkiset valinnat ratkaisevat tässäkin asiassa. Viljatuotteet ovat parhaita kuidun lähteitä, joten niitä on hyvä valita joka aterialle. Suosi täysjyväisiä vaihtoehtoja – esimerkiksi leipiä, jauhoja ja pastoja, joissa kuitua on vähintään 6 grammaa sadassa grammassa. Lisäksi lautaselle kannattaa koota runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä lisätä päivittäin myös palkokasveja, siemeniä ja pähkinöitä. 

Kuitupitoisen ruoan hyödyt eivät rajoitu pelkkään kuituun. Samalla saadaan runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja.  

Kuitua ei tarvitse maksimoida – riittää, että sitä muistaa syödä.