Ilmastonmuutos ei ole sukupuolineutraali

Metsäpaloja, tulvia, lämpöaaltoja ja äkisti alkavia myrskyjä. Epätavallisen kuumia tai kylmiä kesiä, leutoja talvia ja rajuja lumimyrskyjä. Me Euroopassa vasta totuttelemme siihen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät arjessamme, kun taas monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa ne ovat olleet todellisuutta jo pitkään.

Ilmastonmuutoksen kiihtyminen tarkoittaa, että ilmiöt vain pahenevat, lisääntyvät ja ovat vaikutuksiltaan entistä laajempia. Euroopan ilmasto on lämmennyt yli kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin, ja vauhti todennäköisesti kasvaa. Euroopan ympäristökeskus EEA:n mukaan jo vuonna 2024 Euroopan maa-alueiden lämpötilat olivat 2,85–3,01 astetta korkeammat verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämä tarkoittaa, että meidän on sekä torjuttava että sopeuduttava paljon suunniteltua nopeammin ja tehokkaammin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Naiset ilmastokriisin etulinjassa

Erityisesti matalan tulotason maissa, joissa naiset ovat jo ennestään haavoittuvassa sosioekonomisessa asemassa, ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset ovat kiistattomat. Maissa, joissa maanviljely on keskeinen elinkeino, ilmastonmuutos uhkaa toimeentuloa sään arvaamattomuuden vuoksi. Kun viljelijä ei voi enää luottaa siihen, että monsuunisateet alkavat ja päättyvät ajallaan, on kylvöjen ja sadonkorjuun suunnittelu vaikeaa. Monet miehet lähtevät tällöin kausitöihin kaupunkeihin tai ulkomaille, ja osa heistä katoaa kokonaan uuden elämän tai kumppanin myötä. Tällöin vaimo jää yksin huolehtimaan perheestä, toimeentulosta ja kotitöistä maaseudulle.

Kehittyvissä maissa suuri osa kotitöistä, kuten veden kantaminen, ruoanlaitto ja tiskaus, kuuluu usein naisille ja tytöille.

Kehittyvissä maissa suuri osa kotitöistä, kuten veden kantaminen, ruoanlaitto ja tiskaus, kuuluu usein naisille ja tytöille. Kun kuivuus pidentää vedenhakumatkoja, jää tytöiltä vähemmän aikaa koulunkäyntiin. Ilmastonmuutoksen on havaittu olevan yhteydessä myös lapsiavioliittojen yleistymiseen, kun taloudelliseen ahdinkoon ajautuneet maanviljelijävanhemmat pyrkivät epätoivoisesti turvaamaan perheensä toimeentulon.

Äärisää ja kulttuuriset esteet lisäävät riskejä

Tilannetta pahentavat lisääntyneet äärisääilmiöt. Monissa kulttuureissa tytöille ei opeteta uimataitoa tai pyöräilyä, eikä heidän katsota olevan soveliasta kiivetä puihin. Tulvan tai muun katastrofin iskiessä nämä ovat kuitenkin elintärkeitä selviytymistaitoja. Lisäksi naisilla voi olla kulttuurisista syistä pitkiä ja painavia hameita, joissa uiminen ei yksinkertaisesti onnistu. Monissa kehittyvien maiden maaseutujen perheissä on usein vain yksi matkapuhelin, jonka käyttöoikeus kuuluu miehelle. Jos nainen on yksin kotona luonnonkatastrofin sattuessa, häneltä voi puuttua pääsy tärkeään tietoon, kuten säätiedotuksiin tai pelastuspalveluihin. Joissain yhteiskunnissa naiset eivät myöskään saa poistua kotoa tai tehdä itsenäisiä päätöksiä, mikä voi estää heitä hakeutumasta turvaan ajoissa.

Ilmastokriisi lisää turvattomuutta ja väkivaltaa

Ilmastonmuutoksen aiheuttamissa epävarmoissa elinoloissa ihmisten luotto valtioon heikkenee ja jännitteet lisääntyvät. Riski konflikteille kasvaa. Sekä ihmisten aiheuttamissa poikkeustiloissa, pandemioissa että luonnonkatastrofeissa kasvaa riski sukupuolittuneelle väkivallalle naisia kohtaan. Myös naisten terveys on poikkeusoloissa vaarassa, kun pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin vaikeutuu. Ilmastopakolaisuus on naisille erityisen turvatonta häirinnän vuoksi, ja pakeneminen on usein hitaampaa, sillä heidän vastuullaan on usein myös lasten kuljettaminen.

Ilmastonmuutos koskettaa kuitenkin myös meitä täällä Euroopassa ja Suomessa. Naiset ovat keskimäärin pienituloisempia, ja esimerkiksi yksin asuvat iäkkäät naiset kärsivät helleaalloista erityisen paljon. Kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia varautua, korjata myrskyvahinkoja tai parantaa kotinsa energiatehokkuutta. Tämä näkyy arjen kuormituksena ja turvattomuuden tunteena.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä

Kansainvälisenä naistenpäivänä on tärkeää muistaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuus ja sukupuolten tasa-arvo kulkevat käsi kädessä. Meillä Euroopassa on vastuu tukea ilmastotyötä ja kehitysyhteistyötä tavalla, joka huomioi naisten ja tyttöjen aseman. Marttaliiton työ sekä Suomessa että kansainvälisesti osoittaa, että arjen valinnoilla, tiedolla ja yhteisöllisyydellä voidaan vahvistaa ihmisten selviytymiskykyä ja torjua ilmastonmuutoksen pahimpia ennusteita. Kun naiset saavat koulutusta, osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi ruoantuotantoon, vedenkäyttöön ja talouden hallintaan, koko yhteisön kestävyys vahvistuu.

Kestävä arki rakentaa tulevaisuutta

Jokainen voi osaltaan edistää kestävää arkea myös jokapäiväisillä valinnoillaan. Ruoan arvostaminen ja hävikin vähentäminen, kasvispainotteinen ja sesonkien mukainen syöminen, kestävät tekstiilit, energian ja veden säästäminen sekä tavaroiden korjaaminen ja yhteiskäyttö ovat konkreettisia tekoja, joilla jokainen voi vaikuttaa.

Kestävää arkea rakennetaan joka päivä, kodeissa ja yhteisöissä, Suomessa ja maailmalla. Kun vahvistamme naisten asemaa, vahvistamme samalla koko planeetan tulevaisuutta.

Sirpa Pietikäinen
Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja