Näin yhteiskunnan tuki vahvistaa Marttojen työtä vuonna 2026

Joulun alla Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) julkaisi vuoden 2026 järjestöavustusehdotukset, joita kohdistetaan 687 järjestölle yhteensä 274 miljoonalla eurolla. Yksi avustusten saajista on Marttaliitto ja sen jäseninä olevat itsenäiset alueelliset marttapiirit, ja olemme tuesta kiitollisia. Se mahdollistaa monelle ihmiselle sujuvamman arjen.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että yksikään järjestö, ei myöskään Marttaliitto, toimi yhden rahoituslähteen varassa. Kun puhumme yhteiskunnan myöntämästä tuesta, Marttaliiton tapauksessa se muodostaa vain viidesosan toiminnan kokonaisrahoituksesta.

Mistä Marttaliiton rahoitus muodostuu?

Marttaliiton tilinpäätöksen mukaiset kokonaistuotot vuonna 2024 olivat 5,3 miljoonaa euroa, ja ne jakautuivat näin:

• Sijoitustoiminta 42 %
• Eduard Polónin säätiön avustus 17 %
• Neuvonta ja erillisrahoitukset 16 %
• Jäsenmaksut 14 %
• Muut tuotot 5 %
• Valtionavustus 5 %
• Hallinnon tuotot 1 %

Yhteiskunnan tuen osuus Marttaliiton kokonaistuotoista on noin 20 %. Se tarkoittaa, että neljä viidesosaa toiminnan rahoituksesta tulee muista lähteistä, kuten esimerkiksi sijoituksista, jäsenmaksuista ja yritysyhteistyöstä.

Mihin yhteiskunnan antamaa tukea käytetään – ja mihin sitä ei käytetä?

Avustukset, joita Marttaliitto saa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) ja opetushallitukselta (OPH), kohdistetaan täsmälleen niihin toimintoihin, joihin tuki on myönnetty. Ne eivät ole vapaasti käytettäviä yleisavustuksia.

Vuodelle 2025 Marttaliitolle myönnetty OPH:n ja STM:n avustusten kokonaissumma oli 1,4 miljoonaa euroa, josta liitto jakoi viranomaispäätösten mukaisesti marttapiireille 900 000 euroa alueilla toteutettavaan toimintaan. Avustukset käytetään päätösehtojen mukaisen toiminnan toteuttamiseen. Avustusten ja tuen käyttöä valvotaan ja raportoidaan rahoittajille yksityiskohtaisesti.

Yhteiskunnan tukea ei voida käyttää esimerkiksi sijoitustoimintaan tai neuvontaan liittymättömien hallinnon kulujen kattamiseen.

Käytännössä yhteiskunnan avustukset ja tuki kohdistetaan kattamaan kotitalousneuvojien- ja asiantuntijoiden tekemää työtä niin kaikille avoimessa ammatillisessa neuvonnassa kuin erityisryhmille kohdennetussa neuvonnassa ja tuessa. Marttajärjestössä työskentelee kymmeniä koulutettuja kotitalouden ammattilaisia, jotka neuvovat ja opastavat mm. kotitalouteen, arjen taitoihin ja varautumiseen liittyvissä asioissa tutkitun ja ajantasaisen tiedon pohjalta.

On tärkeää painottaa, että yhteiskunnan tukea ei voida käyttää esimerkiksi sijoitustoimintaan tai neuvontaan liittymättömien hallinnon kulujen kattamiseen. Jokainen euro ohjataan tarkasti niiden kohderyhmien tukemiseen, johon se on myönnetty.

Lisäksi yhteiskunta edellyttää järjestöiltä omarahoitusosuutta. Tämä tarkoittaa, että Marttaliiton on katettava osa kustannuksista itse esimerkiksi sijoitus- ja jäsenmaksutuottojen avulla. Siksi on tärkeää, että järjestöllä on omaa pääomaa ja vakaa taloudellinen pohja.

Vuonna 2024 Marttaliitolle ja sen kautta marttapiireille myönnettiin OPH:n valtionavustusta yhteensä 772 000 euroa. Avustukseen liittynyt 10 prosentin omarahoitusvaatimus tarkoitti noin 86 000 euroa, mutta käytimme toiminnan toteuttamiseen omaa rahaa yli 315 000 euroa. Vakaan taloudellisen pohjamme ansiosta yhteiskunnan avustuksen vaikuttavuus kasvoi, kun pystyimme käyttämään neuvontatyöhön myös merkittävästi omaa rahaa.

Mitä yhteiskunta saa vastikkeeksi?

Lyhyesti: paljon enemmän kuin rahalla voi mitata.

Kun arjen taidot vahvistuvat, yhteiskunta hyötyy monella tasolla.

Marttojen toiminta tavoittaa vuosittain satoja tuhansia ihmisiä. Neuvonnassa ja koulutuksissamme vahvistetaan arjen keskeisiä taitoja: ruoanlaittoa, ravitsemusta, taloudenhallintaa, kodinhoitoa, varautumista ja kestävän arjen valintoja. Toimintamme on avointa kaikille, ja STEAn tuella tavoitamme myös heidät, jotka tarvitsevat tukea erityisen paljon, esimerkiksi lapsiperheet sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat.

Kun arjen taidot vahvistuvat, yhteiskunta hyötyy monella tasolla. Ihmiset selviävät paremmin häiriö- ja poikkeustilanteissa, elämänhallinta ja arjen taidot vahvistuvat ja niiden myötä hyvinvointi kasvaa. Nämä eivät ole pieniä asioita – voisi jopa kuvailla, että ne ovat suomalaisen arjen ja turvallisuuden kivijalkoja.

Kirjoittaja on Marttaliiton talous- ja hallintojohtaja Pasi Mäkelä