Auta pölyttäjiä, perusta niitty!

Teksti: Tiina Ikonen

Niitty sopii lähes jokaiseen koti- tai mökkipihaan. Pienikin niittylaikku tukee luonnon monimuotoisuutta. Juuri nyt on hyvä hetki perustaa niitty!

Mehiläinen vierailee esikossa. Kuva: Shutterstock

Niityt ovat yksi Suomen monimuotoisimmista luontotyypeistä. Ne tarjoavat elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille. Toisin kuin leikattu nurmikko, niitty tarjoaa runsaasti ravintoa ja suojaa myös monille hyönteisille, erityisesti pölyttäjille, kuten kimalaisille, mehiläisille, kovakuoriaisille ja kukkakärpäsille.

Pölyttäjät ovat elintärkeitä ekosysteemille: ne mahdollistavat kasvien lisääntymisen ja ravinnontuotannon sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Pölyttäjien määrät ovat kuitenkin huolestuttavasti vähentyneet, osin elinympäristöjen katoamisen vuoksi.

Perinnemaisemien vaaliminen, kaupunkiniityt ja kotipihan kukkaniityt ovat konkreettisia keinoja, joilla voidaan tukea pölyttäjiä ja palauttaa monimuotoisuutta.

Sopii moneen paikkaan

Kukkaniityn perustaminen on yksi tehokkaimmista tavoista auttaa pölyttäjiä. Niitty sopii lähes jokaiseen kotipihaan – pienikin niittylaikku tukee luonnon monimuotoisuutta.

Myös tontin ja tien väliin jäävään nurmialue sopii niityksi, joka tarjoaa elintilaa monimuotoiselle eliöstölle. Talvella niitty kestää hyvin aurauslumen painon. Kuva: Tiina Ikonen

Ihanteellinen niityn paikka on aurinkoinen, tuulensuojainen ja vähäravinteinen.

Niitty voi kehittyä myös luontaisesti, jos pihalla esiintyy niittykasveja, kuten siankärsämöä tai ruusuruohoa. Näiden leviämistä voi tukea poistamalla rehevämpiä kasveja niiden ympäriltä.

Niitty voidaan perustaa pihalla moneen paikkaan. Alueet, joissa nurmikko kasvaa huonosti, ovat yleensä erinomaisia niittykasveille. Myös viljelylaatikko tai hylätty hiekkalaatikko voivat toimia niittynä. Mökkipihalla niitty on erityisen käytännöllinen, sillä se ei vaadi jatkuvaa hoitoa.

Syksy on erinomaista aikaa

Syksyllä maaperä on luonnostaan kostea, mikä edistää siementen itämistä. Monivuotiset kasvit saavat talven aikana itämisen tarvitseman kylmäkäsittelyn ja lähtevät keväällä kasvuun. Jos kasvit kylvetään keväällä, ne itävät usein vasta seuraavana vuonna.

Yksivuotiset kasvit voi kylvää keväällä, ne ehtivät hyvin kukkia ja siementää saman kasvukauden aikana.

Niityn perustaminen alkaa maaperän muokkauksella ja rikkakasvien poistolla. Rehevillä alueilla maan pintaosa voidaan korvata hiekkapitoisella kasvualustalla. Kalkitusta tarvitaan vain harvoin, ja lannoitteita ei suositella. Siemenet kylvetään tasaisesti, tallataan kevyesti maata vasten ja kastellaan itämisen alkuvaiheessa. Kylvöksen päälle voi laittaa kasvuharson.

Niittyä on helppo hoitaa

Niityn lajistoa voi rikastaa myös istuttamalla taimia. Esimerkiksi kellokukat lähtevät hyvin kasvamaan taimista. Istutus kannattaa tehdä epämuodollisesti, jotta niityn luonnollinen ilme säilyy. Valitse kotimaisia lajeja, luonnonkasveja ja perinneperennoja, jotka kukkivat eri aikoihin. Näin varmistat, että niitty tukee paikallista eliöstöä ja säilyy monimuotoisena vuodesta toiseen.

Niittyä hoidetaan kitkemällä pois ei-toivotut lajit ja niittämällä kerran tai kahdesti kesässä. Niitto tehdään kukinnan jälkeen, ja niittojäte jätetään hetkeksi maahan, jotta siemenet ehtivät varista. Myöhemmin jäte haravoidaan pois, jotta maaperä ei rehevöidy. Kun niitty vakiintuu, hoitotarve vähenee merkittävästi.

Ketoruusuruoho ja perhonen. Kuva: Tiina Ikonen

Lisätietoa aiheesta

Lue puheenvuoroon liityvien asiasanojen muita sisältöjä

Teksti: Tiina Ikonen